Kansanedustajat saatava mukaan ilmastotaistoon
Parlamenttienvälinen liitto (IPU) järjesti Perun Limassa pidettävän ilmastokokouksen yhteydessä konferenssin, joka kokosi Liman parlamenttirakennukseen 250 kansanedustajaa noin sadasta maasta. Konferenssissa hyväksyttiin selväsanainen päätöslauselma, jonka mukaan ilmastonmuutos uhkaa maapalloa ja ihmisten eloonjäämistä. Ilmastonmuutos on täyttä totta. Maailman ilmatieteen järjestö totesi konferenssissa tieteen osoittaneen yksiselitteisesti, että maapallolle on luvassa erittäin vaikeita ilmasto-oloja, ellei kasvihuonekaasupäästöjä saada rajoitettua.
– Meidän pitäisi tiedostaa nykyistä paremmin parlamenttien tärkeä rooli ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä. Jos Pariisissa saadaan ensi vuonna aikaan kansainvälisesti velvoittava ilmastosopu, parlamenttien on tehtävä oma osansa ratifioimalla tuleva sopimus ja hyväksymällä lait, joilla sen toteuttaminen varmistetaan. Näin toteaa konferenssiin osallistunut Pohjoismaiden neuvoston ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan jäsen Christina Gestrin.
Gestrinin mukaan erityisen tärkeässä asemassa ovat ilmastoneuvotteluja seuraavat parlamentaarikot.
– Ensinnäkin meidän on valvottava, että hallitukset noudattavat lupauksiaan. Kokemus on osoittanut, että kansainvälisten sopimusten seuranta saattaa unohtua, kun ministerit palaavat kotimaahan. Toiseksi meidän on selitettävä äänestäjille, miten vakavia ilmastonmuutoksen seuraukset voivat olla ja miksi lyhyellä aikavälillä saatetaan tarvita epäsuosittuja toimenpiteitä. Ilman kansan tukea ilmastotyössä ei päästä maaliin, Gestrin totesi.
IPUn konferenssissa keskityttiin ilmastotaiston oikeudenmukaisuuteen. Tähän saakka ilmastonmuutos on koetellut pahiten kaikkein köyhimpiä, joilla taas on ollut hyvin vähäinen vaikutus kriisin syntyyn.
– Ilmastopolitiikassa on kaksi tärkeää puolta. Ensinnäkin meidän on parannettava yhteiskuntien – ja etenkin kaikkein haavoittuvimpien väestöryhmien – kykyä selviytyä äärimmäisistä sääilmiöistä. Toiseksi meidän on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä, jotta kaikkein vaarallisimmilta ja rajuimmilta muutoksilta vältyttäisiin. Lyhyellä aikavälillä tämä kasvattaa kustannuksia, mutta pitkällä aikavälillä rahaa säästyy, kun vakavimmilta vahingoilta vältytään. Meidän on huolehdittava siitä, että suurimman laskun maksavat ne, jotka ovat kaikkein vauraimpia. Ja nyt en puhu vauraista ja köyhistä maista, vaan rikkaista ja köyhistä väestöryhmistä, Christina Gestrin totesi lopuksi.
IPUn hyväksymä päätöslauselma: http://www.ipu.org/splz-e/cop20.htm
