Laatujournalismilla valheita vastaan

Pohjoismaiden ministerineuvoston julkaisema kirjanen sai hyvän vastaanoton, ja se viestittää siitä, että valeuutisia ei voida torjua vippaskonstein. Osallistujat tähdensivät, että koko termistä tulisi luopua ja puhua sen sijaan suoraan propagandasta, valheista, disinformaatiosta ja trollitehtaiden tarinoista.

Valheellista uutisointia ollut aina

Pyöreän pöydän keskustelussa asetuttiin kannattamaan suositusta ja mainittiin tärkeinä teemoina myös tiedon saatavuus, omistuksen läpinäkyvyys sekä median ja kansalaisten välisen luottamuksen rakentaminen.

Valheellista uutisointia on ollut aina, mutta uutta on se, että verkkomedia, sosiaalinen media ja varsinkin kansainväliset tekniikkajätit (FAANG: Facebook, Apple, Amazon, Netflix, Google) ovat mullistaneet Pohjoismaiden mediamarkkinat. Pyöreän pöydän keskustelussa oltiin kuitenkin yleisesti sitä mieltä, että valheita voidaan torjua tehokkaimmin laatujournalismilla, jota levitetään monimuotoisessa ja itsenäisessä mediakentässä. Tämä vaatii medialta taloudellisia resursseja ja vankkoja liiketoimintamalleja.

Media- ja informaatiolukutaito 

Tapaamisen pääaiheisiin lukeutui myös media- ja informaatiolukutaidon (MIL) kehittäminen paitsi koulutusalalla myös laajemmin yhteiskunnissamme. Myös faktantarkistusta tekevien toimijoiden noususta saattaa olla hyötyä.

Keskustelijoiden keskuudessa oli vahva yksimielisyys itsesääntelymekanismien tukemisesta, koska ne auttavat ylläpitämään median riippumattomuuden periaatetta.

Lisäksi korostettiin, että valheita ei voida vastustaa tehokkaasti, ellei samalla panosteta median rahoitukseen ja liiketoimintamalleihin, jotka FAANG on mitä suurimmassa määrin haastanut.

Aktiivista demokraattista osallistumista

Pohjoismaiden ministerineuvoston vanhempi neuvonantaja Per Lundgren korostaa pyöreän pöydän keskustelun osoittaneen sen, miten tärkeää Pohjoismaiden on jakaa valeuutisointiin liittyviä näkemyksiään ja ideoitaan kansainvälisesti sekä käydä kansainvälistä keskustelua mediakentän murroksesta:

”Meillä on nyt mahdollisuus tunnistaa aloitteita, jotka tukevat sukupuolitasapainoltaan entistä paremman mediakentän syntyä sekä uusien sukupolvien aktiivista osallistumista demokraattisten yhteiskuntien toimintaan. Tavoitteena tulee olla entistä vastustuskykyisempi yhteiskunta, joka rakentaa luottamusta demokraattisiin instituutioihin ja jossa monipuolinen yhdistelmä yksityisiä, julkisia ja digimediatoimijoita tarjoaa yksilöille valmiuksia luovia yhä monimutkaisemmassa mediavaltaisessa maailmassa. Tärkeysjärjestyksen kärjessä tulisi olla laatujournalismin tukeminen ja kehittäminen, koska se on avainasemassa pyrittäessä torjumaan propagandaa, valheita ja disinformaatiota.”