Pohjoismaiden neuvosto järjestää kansainvälisen Ukraina-huippukokouksen
Ukraina oli aiheena myös Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa maaliskuussa 2022. Tuolloin istunnossa vieraili Ukrainan suurlähettiläs Mihailo Vidoinik (keskellä). Kuvassa ovat lisäksi Pohjoismaiden neuvoston johtaja Kristina Háfoss ja neuvoston presidentti Erkki Tuomioja.
Kaksipäiväisen huippukokouksen tarkoituksena on saada tuoretta tietoa Ukrainan tilanteesta, kuulla Venäjän ja Valko-Venäjän opposition kamppailusta sekä keskustella yhdessä tulevasta suunnasta. Lisäksi pohditaan, miten Baltian maat ja Pohjoismaat voisivat edistää alueen myönteistä kehitystä pitkällä aikavälillä.
Huippukokousta isännöivät Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian yleiskokous, jotka tekevät tiivistä keskinäistä yhteistyötä ja tapaavat vuosittain. Ukrainan sodan vuoksi mukaan on kutsuttu tällä kertaa myös ukrainalaisia sekä Venäjän ja Valko-Venäjän opposition edustajia.
Tuen osoittaminen tärkeää
Huippukokoukseen osallistuvat muiden muassa Ukrainan parlamentin jäsen Lesja Vasilenko sekä ukrainalaisen Kyiv Independent -uutissivuston toimittaja Elina-Alem Kent.
Venäjää edustaa Jevgenia Kara-Murza, joka työskentelee Free Russia Foundation -säätiölle ja on vangitun oppositiopoliitikon Vladimir Kara-Murzan vaimo. Valko-Venäjältä mukana on Franak Viačorka, joka on oppositiojohtajan Svjatlana Tsihanouskajan pääneuvonantaja.
Myös Islannin pääministeri Katrín Jakobsdóttir ja ulkoministeri Þórdís Kolbrún Reykfjörð Gylfadóttir vierailevat kokouksessa maanantaina 5. syyskuuta.
– Pohjoismaiden neuvosto ja Baltian yleiskokous ovat jo pitkään edistäneet demokratiaa, avoimuutta ja rauhanomaista rinnakkaineloa, jotka ovat nykymaailmassa tavattoman tärkeitä arvoja. Ukrainan puolustustaistelun tukemisen lisäksi on yhtä tärkeää ylläpitää suhteita niihin, jotka vastustavat Venäjän ja Valko-Venäjän sotapolitiikkaa, ja tukea heitä. Demokraattinen oppositio on ahtaalla, ja sotapolitiikan vastustajia uhkaavat pitkät vankeustuomiot tai vieläkin pahemmat seuraukset, sanoo Pohjoismaiden neuvoston presidentti Erkki Tuomioja.
Ukraina ja Valko-Venäjä vahvasti esillä
Ukraina on hallinnut Pohjoismaiden neuvoston ulkopoliittista asialistaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssotansa 24. helmikuuta. Neuvosto on tuominnut Venäjän toimet vahvoin sanakääntein ja ilmaissut täyden tukensa Ukrainalle. Maaliskuussa 2022 pidetty Pohjoismaiden neuvoston teemaistunto käsitteli Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Neuvosto on myös solminut Baltian yleiskokouksen kanssa yhteistyösopimuksen, jota Ukrainan sota leimaa vahvasti.
Pohjoismaiden neuvostolla on jo pitkään ollut yhteyksiä venäläisiin ja valkovenäläisiin toimijoihin. Neuvosto on tavannut Valko-Venäjän oppositiota ja kansalaisjärjestöjä vuosittain vuodesta 2007 lähtien. Yhteydet molempien maiden hallintoon on jäädytetty, mutta yhteyksien säilyttämistä opposition kanssa on pidetty tärkeänä.
Kansainvälinen huippukokous pidetään osana Pohjoismaiden neuvoston vuotuisia syyskokouksia, joihin kokoontuvat neuvoston puheenjohtajisto, neljä valiokuntaa ja puolueryhmät. Syyskokoukset käynnistävät perinteisesti neuvoston syyskauden.
Tietoa medialle
Kansainvälisen huippukokouksen yhteydessä pidetään lehdistötilaisuus, johon osallistuvat muiden muassa ukrainalainen parlamentaarikko Lesja Vasilenko, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Erkki Tuomioja sekä Baltian yleiskokouksen presidentti Jānis Vucāns. Muut osallistujat ovat mahdollisia.
Lehdistötilaisuus pidetään Reykjavikin Harpa-konserttitalon Eyri-kokoushuoneessa 5. syyskuuta klo 17.15 Islannin aikaa.
Ilmoittautuminen viimeistään 5. syyskuuta klo 13 (Suomen aikaa) täällä:
Vuonna 1952 perustettu Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin. Neuvostossa on yhteensä 87 jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista.
Baltian yleiskokous on Viron, Latvian ja Liettuan parlamentaarinen yhteistyöelin. Se perustettiin vuonna 1991.
