Rajatarkastukset puhuttavat Pohjoismaiden neuvoston teemaistunnossa Oslossa
Tanskan median mukaan maan konservatiivinen kansanpuolue aikoo ehdottaa Pohjoismaiden neuvoston kokouksessa uusien rajatarkastusten käyttöönottoa Ruotsista Tanskaan matkustettaessa.
Puolue perustelee ehdotustaan tiedoilla, joiden mukaan Ruotsissa on 40 000 rekisteröimätöntä pakolaista, Malmön Rosengårdin kaltaisia radikalisoituneita alueita sekä yksi terroristiepäilty.
Istuntokeskustelun avaa pohjoismainen yhteistyöministeri Anne Berner.
Lisätietoja ja lehdistön akkreditoituminen:
Miten rajatarkastukset vaikuttavat pohjoismaiseen yhteistyöhön?
Tarkastukset haitallisia
Anne Berner on aiemmin korostanut rajatarkastusten haitallisuutta Pohjoismaille ja vakuuttanut yhteistyöministerien ponnistelevan monella rintamalla tarkastusten lopettamiseksi.
– Me haluamme säilyttää Pohjoismaiden välisen vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaiset arvot. Olemme aina auttaneet ja tukeneet toisiamme emmekä voi nytkään asettua toisiamme vastaan, Berner totesi Turussa tammikuussa pidetyssä pohjoismaisessa konferenssissa.
Rajatarkastusten aloittamisesta on kulunut reilut kolme kuukautta, ja niiden vaikutuksista on saatu monia raportteja ja analyyseja.
Me haluamme säilyttää Pohjoismaiden välisen vapaan liikkuvuuden ja pohjoismaiset arvot. Olemme aina auttaneet ja tukeneet toisiamme emmekä voi nytkään asettua toisiamme vastaan.Aiheuttavat kustannuksia
Juutinrauma-instituutin analyysin mukaan Juutinrauma-matkakorttien myynti on vähentynyt Ruotsissa kahdeksan prosenttia muun muassa siksi, että yli kymmenen prosenttia pendelöijistä vältti junamatkustusta tammi–helmikuussa 2016. Tämä rokottaa merkittävästi ruotsalaista Skånetrafikenia ja tanskalaista DSB:tä, jotka olivat arvioineet junamatkustuksen kasvavan tänä vuonna viidellä prosentilla.
News Öresund -uutistoimisto taas on raportoinut pendelöijien irtisanoutumisista ja pakolaisista, jotka altistuvat hengenvaaralle pyrkiessään kävelemään Juutinrauman tunnelin läpi.
Etelä-Ruotsin teollisuus- ja kauppakamarin uusi raportti väittää, että rajatarkastukset maksavat yhteiskunnalle 1,5 miljardia kruunua vuodessa. Summa kertyy pendelöijien myöhästymisistä ja Juutinrauman alueen markkinapotentiaalin hiipumisesta, joskin muut vaikutusarviot ovat olleet maltillisempia.
Ruotsalais-tanskalaisia neuvotteluja
Samalla maat valmistautuvat siihen, että rajatarkastukset jatkuvat pitkään. Tanska ja Ruotsi neuvottelevat, voitaisiinko tarkastusten haittoja vähentää esimerkiksi toteuttamalla ne yhdistettyinä henkilöllisyys- ja rajatarkastuksina Kööpenhaminan lentokentän juna-asemalla.
– Rajatarkastusten oli määrä olla poikkeustilanteen synnyttämä tilapäisratkaisu. Nyt on kuitenkin herätty siihen, että Pohjoismaihin suuntautuvasta pakolaisvirrasta saattaa tulla monivuotinen ilmiö. Tämä edellyttää keskustelua rajatarkastusten vaikutuksesta pohjoismaiseen yhteistyöhön, toteaa Pohjoismaiden neuvoston tämän vuoden presidentti, tanskalainen Henrik Dam Kristensen.
Rajatarkastukset 2016
Ruotsi teki 4. tammikuuta 2016 historiallisen päätöksen, jonka mukaan Tanskasta matkustaville alettaisiin tehdä rajatarkastus. Tanskasta Ruotsiin matkaavien pohjoismaalaisten ei ole tarvinnut todistaa henkilöllisyyttään sitten 1950-luvun, jolloin pohjoismainen passiunioni tuli voimaan. Tanskan hallitus vastasi tähän aloittamalla tilapäiset rajatarkastukset Saksan-vastaisella rajalla. Suomi otti käyttöön viisumivaatimuksen Saksasta tulevilla matkustajalautoilla, ja Norja kiristi omia rajatarkastuksiaan. Samalla hyvästeltiin avoin ja rajaton Pohjola.
