Simo Rundgren (Indlæg)

Tietoja

Laji
Puheenvuoro
Puheen numero
336
Henkilö
Päivämäärä

Arvoisa presidentti! Tämä keskustelu on nyt tärkeää tästä elinkeinopolitiikasta ja niistä yhteisistä mahdollisuuksista, joita Pohjoismailla on, koska taloudellisen kasvun syklit ovat hieman erilaisia. Tietysti vapaakauppa maittemme välillä on johtanut siihen, että ne eivät kovin paljon poikkea.

Me olemme nähneet nyt, että nämä mahdollisuudet, joita eri Pohjoismailla kulloinkin on panostaa elinkeinoelämään, synnyttävät myös tilanteita, joissa toisessa maassa ehkä on enemmän työttömyyttä kuin toisessa. Tällä tavalla olisi erittäin tärkeää, aivan kuten tässä ministeri esitteli äsken, että myös näiden rajaesteiden poistaminen kuuluu tähän kohtaan.

Erityisesti minä ajattelen nyt tuolla Pohjoiskalotilla Norjan kasvavia investointeja ja myös sitä, että siellä tarvitaan työvoimaa, jota muut Pohjoismaat, erityisesti Suomi, voisivat tarjota samoin kuin korkeatasoista yritystoimintaa ja niitten tuomia palveluita.

Nämä rajaesteet ovat konkretisoituneet erityisesti Tornionlaaksossa. Tiedän, että ministeri Björling tietää hyvin tämän kysymyksen Haaparannan ja Tornion matkakeskusasiasta. Kun olen sieltä kansanedustajana, niin en voi mennä takaisin sinne kysymättä tätä asiaa ja kuulematta siihen ministerin vastausta tässä istunnossa ja siksi kysyn:

Millä tavalla Ruotsi ja Suomi aikovat tämän asian ratkaista? Nyt se rakennus on sinne nousemassa. Euroopan unioni on siinä osarahoittaja. Nyt ainoa ongelma on se, että Suomi ja Ruotsi, nämä veljeskansat, eivät pääse sopimukseen siitä, miten käytännössä järjestetään, että toiminta voi siinä rakennuksessa käynnistyä.

Skandinavisk oversettelse

Ärade president! Det är en viktig debatt vi för om näringspolitiken och de gemensamma möjligheter som de nordiska länderna har, eftersom den ekonomiska tillväxtens cykler är litet olika. Naturligtvis har frihandeln våra länder emellan lett till att de inte avviker speciellt mycket. 

Vi har nu sett att de nordiska ländernas möjligheter att satsa på näringslivet vid olika tidpunkter också ger upphov till situationer där ett land kanske har en högre arbetslöshet än ett annat. På så sätt vore det mycket viktigt, precis som ministern berättade nyss, att undanröjandet av gränshinder också hör till denna punkt.

Särskilt tänker jag nu på de växande investeringarna på Nordkalotten i Norge och på att där behövs arbetskraft som de övriga nordiska länderna, speciellt Finland, kunde erbjuda, liksom också högklassig företagsverksamhet och de tjänster som dessa för med sig.

Dessa gränshinder har konkretiserats i synnerhet i Tornedalen. Jag vet att minister Björling väl känner till denna fråga om turistcentret i Haparanda och Torneå. Jag är riksdagsledamot från regionen och kan inte åka tillbaka dit utan att ställa denna fråga och höra ministerns svar vid detta plenum. Därför frågar jag: 

Hur tänker Sverige och Finland lösa denna fråga? Nu håller byggnaden på att resas. Europeiska unionen är delfinansiär i bygget. Det enda problemet nu är att Finland och Sverige, dessa broderfolk, inte kan enas om hur det i praktiken ska ordnas att verksamheten i byggnaden kan börja.