Lauri Ihalainen (Hovedindlæg)

Arvoisa presidentti! Kiitän mahdollisuudesta esitellä työelämäministerineuvoston puolesta Pohjoismaiden neuvoston käsiteltäväksi ehdotuksen ministerineuvoston työelämäalan yhteistyöohjelmaksi vuosille 2013–2016. Ohjelma valmisteltiin Norjan puheenjohtajakaudella.

Globalisaatio ja väestörakenteen kehitys säilyvät uuden yhteistyöohjelman pitkän aikavälin haasteina edelleenkin. Ne vaikuttavat edelleen suuressa määrin a) työelämään, b) pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan kilpailukykyyn, sen toimivuuteen, ja 3) kestävään kehitykseen.

Nykyisen vaativan ja epävarmuutta täynnä olevan eurooppalaisen työmarkkina- ja taloustilanteen johdosta haluamme kuitenkin varautua yhteistyöhön myös niiden haasteiden osalta, joita lyhyemmällä aikavälillä suhdannevaihtelut ovat ohjelmajakson aikana aiheuttamassa. Nuorisotyöttömyyden vähentäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen ovat keskeisiä painopisteitämme.

Yhteistyöohjelmassa määritellään työllisyys- ja työmarkkina-alan sekä työympäristö- ja työoikeusalan strategiset painopistealueet vuosille 2013–2016. Näitä painopisteitä täsmennetään vuosittaisten yhteisten toimintalinjojen puitteissa.

Globalisaation osalta pääasiallisena haasteena on vahvistaa pohjoismaisten työmarkkinoiden sopeutumis- ja kilpailukykyä, jotta pystymme reagoimaan elinkeinoelämän jatkuvaan rakennemuutokseen ja korvaamaan työpaikkojen menetykset aloilla, jotka kärsivät kilpailun kiristymisestä maailmanmarkkinoilla sekä tarjoamaan osaavaa työvoimaa uusille kasvualoille.

Työvoiman liikkuvuus maiden rajojen yli on lisääntynyt globalisaation myötä ja avannut uusia mahdollisuuksia rekrytoida meiltä Pohjoismaista puuttuvaa työvoimaa ja osaamista. Globalisaatio antaa meille paremmat mahdollisuudet laajentaa työvoimapohjaa, jotta voimme vastata väestörakenteen kehityksen pitkän aikavälin haasteisiin.

Jotta saisimme maidemme tarvitsemaa ulkomaista työvoimaa, meidän on kehitettävä pohjoismaista työmarkkinoita alueena, jolle on tyypillistä korkea osaamistaso sekä työehtojen ja työympäristön korkea taso. On erittäin tärkeää huolehtia siitä, että kasvava työperäinen maahanmuutto ei aiheuta lisää sosiaalista polkumyyntiä, puutteellisia työoloja ja syrjäytymistä työelämässä.

Työelämän muutokset vaikuttavat myös yhä useammin työntekijöiden työn sisältöön ja työn organisointiin. Muutokset näkyvät sekä työkuormituksen että joustavuusvaatimusten lisääntymisessä. Tämän takia meidän päätavoitteemme on vahvistaa pohjoismaisten työmarkkinoiden sopeutumiskykyä ja työelämän laatua siten, että varmistetaan yksittäisen työntekijän voimavarat kestävällä käytöllä. Tämä edellyttää palkansaajien turvaa ja joustavuuden sekä työ- ja yksityiselämän, työ- ja perhe-elämän yhteensovittamisen tasapainottamista.

Elinikäisen oppimisen edistäminen siten, että työvoiman osaaminen ja taidot vastaavat jatkuvasti työmarkkinoiden tarpeita, on tärkeää sekä nuorten koulutuksen että työssä olevan aikuisväestön ammattipätevyyden päivittämiseksi. Näin voimme edistää ikääntyneiden työurien pidentämistä ja myös heikommassa asemassa olevien ryhmien integroimista työmarkkinoille.

Väestörakenteen kehitystä ajatellen päätavoitteemme on hyödyntää maiden sisäisiä työvoimaresursseja mahdollisimman tehokkaasti. Erityisen tärkeänä pidämme nuorten integroimista aikaisemmin ja paremmin työelämään. Myös maahanmuuttajataustaisten, osatyökykyisten ja muiden työmarkkinoille heikosti sijoittuvien ryhmien saaminen nykyistä tiiviimmin mukaan työelämään, pitkäaikaistyöttömyyden torjuminen, työurien pidentäminen sekä sairauspoissaolojen vähentäminen ovat tärkeitä työvoimapohjan laajentamisenkin näkökulmasta.

Tarkoitus on myös edistää hyvinvointia, osallistamista ja tuottavuutta tukevaa työympäristöä ja kannustaa työntekoon. Hyvinvoiva työyhteisö on myös tuottava työyhteisö.

Pidämme tärkeänä pohjoismaisen yhteistyön vahvistamista kansainväliseen sääntelyyn liittyvissä kysymyksissä. Tavoitteemme on kehittää pohjoismaisen työmarkkinamallin hyviä työehtoja, työympäristöä ja sopeutumiskykyä, etenkin suhteessa EU-direktiiveihin ja EY-tuomioistuimen päätöksiin. Haluamme edelleen jatkaa yhteistyötä pohjoismaisten rajaesteiden estämiseksi ja purkamiseksi sekä työvoiman vapaan liikkuvuuden edistämiseksi nimenomaan Pohjolassa.

Kukin maa kantaa vastuuta rajaestetyöstä ja lisäksi työelämän ministerineuvosto seuraa tarkasti, miten yhdessä sosiaali- ja terveyssektorin kanssa toteuttamamme sosiaali- ja työmarkkina-alaa koskevat rajaesteselvityksen ehdotukset etenevät tulevaisuudessa. Tämän yhteistyöohjelman toteuttamisesta vastaa siis työelämän ministerineuvosto, toisaalta työelämän virkamieskomitea ja kolme jaostoa: työmarkkinajaosto, työympäristöjaosto ja työoikeudellinen jaosto.

Ohjelman valmisteluissa kuultiin pohjoismaisten työnantajien ja Pohjolan ammatillisen yhteisjärjestön edustajia ja heidän näkemyksiään, ja ne otettiin hyvin huomioon tässä painopisteohjelmassa. Heidän ehdotuksensa on huomioitu, kun tätä ehdotusta on tehty.

Toivon, että Pohjoismaiden neuvosto haluaa ottaa tämän ohjelman vastaan pohjoismaisen työelämäalan yhteistyön pohjaksi seuraavan neljän vuoden ajaksi ja antaa sen painotuksista näkemyksensä joko täällä tai sitten myöhemmin suositusten muodossa. Kiitoksia.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade president! Jag tackar för möjligheten att på vägnar av ministerrådet för arbetsliv få presentera förslaget till ministerrådets samarbetsprogram för arbetslivssektorn åren 2013–2016 till Nordiska rådets behandling. Programmet bereddes under Norges ordförandeskap.

Globaliseringen och den demografiska utvecklingen kvarstår som utmaningar på lång sikt för det nya samarbetsprogrammet. De påverkar fortfarande i stor utsträckning a) arbetslivet, b) det nordiska välfärdssamhällets konkurrenskraft, dess funktionalitet, och 3) den hållbara utvecklingen.

Arbetsmarknadsläget och det ekonomiska läget i Europa är krävande och fyllt av osäkerhet, och därför vill vi förbereda oss på ett samarbete också i fråga om de utmaningar som konjunkturväxlingarna på kortare sikt ser ut att förorsaka under programperioden. Att minska ungdomsarbetslösheten och bekämpa långtidsarbetslösheten är centrala tyngdpunkter för oss.

I samarbetsprogrammet definieras strategiska insatsområden för sysselsättnings- och arbetsmarknadssektorn samt arbetsmiljö- och arbetsrättssektorn för åren 2013–2016. Dessa tyngdpunkter ska preciseras inom ramen för de årliga gemensamma riktlinjerna för verksamheten.

Den huvudsakliga utmaningen för globaliseringens del är att stärka den nordiska arbetsmarknadens anpassningsförmåga och konkurrenskraft, så att vi kan reagera på den ständiga strukturomvandlingen i näringslivet och ersätta förlorade arbetsplatser på sektorer som lider av den skärpta konkurrensen på världsmarknaden samt erbjuda nya tillväxtbranscher kunnig arbetskraft.

Arbetskraftens rörlighet över nationsgränserna har ökat till följd av globaliseringen och öppnat nya möjligheter att rekrytera arbetskraft och know-how som vi saknar i Norden. Globaliseringen ger oss bättre möjligheter att bredda sysselsättningsbasen så att vi kan svara på den demografiska utvecklingens utmaningar på lång sikt.

För att vi ska få den utländska arbetskraft som våra länder behöver måste vi utveckla den nordiska arbetsmarknaden som ett område som karaktäriseras av en hög kunskapsnivå samt högklassiga arbetsvillkor och arbetsmiljöer. Det är mycket viktigt att se till att den växande arbetsrelaterade invandringen inte leder till ökande social dumpning, bristfälliga arbetsvillkor och utslagning i arbetslivet.

Förändringarna i arbetslivet påverkar också allt oftare innehållet i och organiseringen av arbetet för arbetstagarna. Förändringarna märks i en ökning av arbetsbelastningen och kraven på flexibilitet. Därför är vårt huvudmål att stärka den nordiska arbetsmarknadens anpassningsförmåga och kvaliteten på arbetslivet så att vi tryggar den enskilda arbetstagarens resurser genom hållbar användning. Detta förutsätter trygghet för de anställda och en balansering av flexibiliteten och anpassningen av arbetsliv, privatliv och familjeliv.

Att främja livslångt lärande så att arbetskraftens kompetens och kunskaper ständigt motsvarar arbetsmarknadens behov är viktigt för att uppdatera både de ungas utbildning och den vuxna befolkningens yrkeskompetens. På så sätt kan vi främja längre yrkeskarriärer för äldre och även integreringen av mindre gynnade grupper på arbetsmarknaden.

Med tanke på befolkningsutvecklingen är vårt huvudsakliga mål att utnyttja de interna arbetskraftsresurserna i länderna så effektivt som möjligt. Vi finner det speciellt viktigt att bättre och tidigare integrera ungdomarna i arbetslivet. Det är också viktigt, inte minst för att bredda sysselsättningsbasen, att öka arbetslivsintegreringen av personer med invandrarbakgrund eller nedsatt arbetsförmåga samt andra grupper som har svårt att komma in på arbetsmarknaden, att bekämpa långtidsarbetslösheten, förlänga arbetskarriärerna och minska sjukfrånvaron.

Avsikten är också att främja en arbetsmiljö som stöder välfärd, aktivering och produktivitet och sporra till arbete. En sund arbetsplats är också produktiv.

Vi anser det viktigt att det nordiska samarbetet stärks i frågor som gäller internationell reglering. Vårt mål är att utveckla de goda arbetsvillkoren, arbetsmiljön och anpassningsförmågan i den nordiska arbetsmarknadsmodellen, i synnerhet i förhållande till EU-direktiven och EG-domstolens beslut. Vi vill fortsätta samarbetet för att förebygga och avskaffa nordiska gränshinder och för att främja arbetskraftens fria rörlighet just i Norden.

Vart land bär sitt ansvar för gränshinderarbetet och dessutom observerar ministerrådet för arbetsliv noga hur gränshinderrapportens förslag om social- och arbetsmarknadssektorn, som vi implementerat tillsammans med social- och hälsovårdssektorn, framskrider i framtiden. För verkställandet av detta samarbetsprogram svarar alltså ministerrådet för arbetsliv, å andra sidan ämbetsmannakommittén för arbetsliv och tre utskott: arbetsmarknadsutskottet, arbetsmiljöutskottet och arbetsrättsutskottet.

I beredningen av programmet hördes representanter för nordiska arbetsgivare och Nordens fackliga samorganisation, och deras åsikter återspeglas väl i detta program. Deras förslag har beaktats då detta förslag har utarbetats.

Jag hoppas att Nordiska rådet vill ta detta program till grund för samarbetet inom den nordiska arbetslivssektorn under de kommande fyra åren och ge sin syn på dess betoningar antingen här eller senare i form av rekommendationer. Tack.