225. Sanna Marin (Main speech)

Information

Speech type
Main speech
Speech number
225
Person
Date

Arvoisa presidentti! Viime vuoden tapaamisessa vieraspuhujana oli YK:n pääsihteeri. Kokous oli tuolloin virtuaalinen, ja se koski pandemiaa. Pandemia ei ole vielä ohi, mutta olemme edistyneet ja oppineet suunnattoman paljon vuodessa. Pohjoismaissa on yhdessä ja erikseen kerätty ja analysoitu saatuja kokemuksia, ja monta ehdotusta on tekeillä siitä, miten Pohjoismaiden pitäisi varautua yhdessä seuraavaan kriisiin.

Pohjoismaisten rajaseutujen asukkaat kokivat kovia pandemiarajoitusten ollessa tiukimmillaan. Samaa voi sanoa perheistä, joilla on siteitä yli rajojemme. En ole itse kotoisin rajaseudulta, mutta olen pohjoismaisen yhteistyön ystävä ja vakaa kannattaja.

Pohjoismaiselle yhteistyölle maahantulon rajoitukset olivat hyvin kipeitä. Ne olivat mielestäni välttämättömiä, mutta samalla ne olivat vaikeita ja kipeitä monessakin suhteessa. Tiedän myös kokemuksesta, miten vaikeaa näitä päätöksiä oli tuolloin tehdä.

Silti ei voi yleistää, että yhteistyö olisi kaikilta osin ollut hankalaa. Joillakin aloilla pohjoismainen yhteistyö on kriisin aikana jopa tiivistynyt. Ymmärrän niitä, jotka pahoittelevat, ettei koordinoitua strategiaa pandemian torjumiseksi kyetty muodostamaan. Odotusten pohjoismaiselle yhteistyölle kuuluu olla kunnianhimoisia, ja meidän pitää aina yhdessä pyrkiä tietenkin parempaan.

Riittävä kunnianhimo ja yhteisyys ovatkin meidän visiomme johtolanka. Pohjoismaiset pääministerit asettivat ennen pandemiaa tavoitteeksi, että Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroiduin alue vuoteen 2030 mennessä. Tästä visiosta on syytä pitää kiinni.

Arvoisa presidentti! Turvallisuuteemme kohdistuu monia uhkia. Ne ovat globaaleja ja monitahoisia, ja ilmastonmuutos aiheuttaa niitä vielä lisää. Yhteiskuntamme ovat haavoittuvaisia.

Huoltovarmuus ja varautuminen ovat Suomen puheenjohtajakauden painopisteitä. Työtä on viety eteenpäin laajalla rintamalla useissa eri kokoonpanoissa. Meidän tavoitteenamme on yhtäältä jo nyt hyvin toimivan yhteistyön syventäminen. Toisekseen haluamme tunnistaa uusia yhteistyöalueita olemassa olevien rakenteiden puitteissa. Tänään pääministerit hyväksyivät näistä asioista yhteisen julkilausuman.

Pohjoismaiden neuvosto on yhtä lailla pitänyt valmiuteen ja varautumiseen liittyviä kysymyksiä esillä. Pidän tätä erinomaisena asiana. Teemme työtä yhteisen päämäärän eteen. Liikesuunta on sama, vaikka emme ehkä olisikaan aina yksimielisiä kaikista yksityiskohdista.

Läheinen pohjoismainen yhteistyö vahvistaa niin lyhyellä kuin pidemmälläkin aikavälillä kykyämme ennakoida erilaisia kriisejä, torjua erilaisia uhkia ja vastata näihin yhdessä. Kuten jo totesin, pohjoismaiselle siviilivalmius- ja varautumisyhteistyölle on jo olemassa toimivia rakenteita, yhtenä esimerkkinä vastuuministeriöiden välinen Haga-yhteistyö. Siinä kuluvan vuoden keskeisiin aiheisiin ovat kuuluneet rajat ylittävän avun antaminen ja vastaanottaminen siviilivalmiuden saralla eli englanniksi ”host nation support”.

Myös valmiudesta vastaavien ammattivirastojen välinen yhteydenpito on jatkuvaa ja tiivistä. Pandemian aikana se on ollut toisinaan jopa viikoittaista. Tietoa on vaihdettu muun muassa tautitilanteen kehittymisestä, rajoituksista, rokotuksista, parhaista käytänteistä sekä mahdollisista tarvittavista lakimuutoksista.

Yhteistyötä kuuluu kehittää edelleen. Toimivaltaisilla viranomaisillamme on hyviä ja käytännönläheisiä yhteistyömuotoja, joita jatkuvasti kehitetään, jotta yhteistyö olisi mahdollisimman tehokasta ja myös tarkoituksenmukaista. Parhaat käytänteet, toisiltamme oppiminen, tilannekuvatyön ja koordinaation tiivistäminen, avunanto ja sen vastaanottaminen, nämä ovat kaikki avainasioita, kun me Pohjoismaat yhdessä pyrimme vahvistamaan varautumis- ja kriisinsietokykyämme. Vuoropuhelu Pohjoismaiden neuvoston kanssa on tärkeä osa tätä työtä.

Kiitos teille kaikille tästä yhteistyöstä.