Pohjoismainen tasa-arvo- ja LGTBI-yhteistyö

Yhtäläisten mahdollisuuksien tarjoamisessa ja hyvän tasapainon löytämisessä työn ja vapaa-ajan välillä ei ole kyse pelkästään oikeuksista vaan siitä on hyötyä myös taloudelle. Tasa-arvon edistäminen on luonut hyvinvointia Pohjoismaihin. Edullinen päivähoito ja koulutus sekä vanhempainvapaat niin äideille kuin isillekin ovat lisänneet hyvinvointia ja edistäneet talouskasvua. Tapaa kuusi ihmistä, jotka ovat löytäneen tasapainon kodin ja työn välillä. Tämä on #NordicEquality

Tasa-arvo kuuluu aloihin, joilla Pohjoismaat ovat tehneet kaikkein eniten yhteistyötä. Yhteistyötä onkin osaltaan kiittäminen siitä, että Pohjola on nykyisin maailman tasa-arvoisin alue. LGBTI-asiat tulivat osaksi yhteistyötä tammikuussa 2020, kun ministerit ryhtyivät yhdessä edistämään LGBTI-ihmisten yhdenvertaisia oikeuksia ja mahdollisuuksia sekä yhdenvertaista kohtelua Pohjolassa.

Pohjoismaiden hallitusten tasa-arvo- ja LGBTI-yhteistyötä johtavat tasa-arvoministerit, jotka muodostavat tasa-arvo- ja LGTBI-asiain ministerineuvoston (MR-JÄM).

Ministerikokousten välillä asioiden seurannasta ja valmistelusta vastaa tasa-arvo- ja LGTBI-asiain virkamieskomitea (ÄK-JÄM).

Pohjoismaiden yhteinen kulttuuri ja historia sekä yhteiset demokratian perinteet ovat mahdollistaneet läheisen ja rakentavan yhteistyön tasa-arvo- ja LGBTI-alalla.

Pohjoismaiden ministerineuvosto päätti jo vuonna 1974, että kunkin Pohjoismaan hallituksessa tulisi olla henkilö, joka pitää yhteyttä muiden Pohjoismaiden hallituksiin tasa-arvoasioissa. Muutamaa vuotta myöhemmin hyväksyttiin pohjoismaisen tasa-arvoyhteistyön toimintaohjelma ja perustettiin erillinen virkamieskomitea. Vuonna 2020 yhteistyö laajeni kattamaan myös LGBTI-ihmisten oikeudet. LGBTI on englanninkielinen lyhenne, joka kattaa lesbot, homot, biseksuaalit/bi-ihmiset, transihmiset ja intersukupuoliset. Eri Pohjoismaissa on käytössä eri lyhenteitä, mutta virallisessa pohjoismaisessa yhteistyössä käytetään johdonmukaisesti lyhennettä LGBTI muiden kansainvälisten järjestöjen esimerkin mukaisesti.

LGBTI-asioiden sisällyttäminen Pohjoismaiden ministerineuvoston työhön helpottaa keskinäistä oppimista, toimivien panostusten kehittämistä sekä puhumista vahvalla yhteisellä äänellä kansainvälisissä yhteyksissä. Yhteistyön avulla Pohjoismaista voi tulla kansainvälisiä edelläkävijöitä LGBTI-oikeuksien suojelussa ja puolustamisessa. Ministerien päätöstä uuden yhteistyön aloittamisesta seurasi selvitys ja analyysi LGBTI-ihmisten tilanteesta Pohjolassa. Jatkossa LGBTI-alan työtä ohjaavat yhteistyöohjelman strategiset painopistealueet.

Yksikään Pohjoismaa ei ole saavuttanut tasa-arvoa, ja maat voivat aina ottaa oppia toisiltaan. Kun Pohjoismaiden, Ahvenanmaan Färsaarten ja Grönlannin edistymistä tarkastellaan kokonaisuutena, yhteiskunnan tasa-arvoistumisen voidaan todeta on jatkuneen aina 1970-luvulta lähtien.

Kansainvälisissä vertailuissa Pohjoismaat valitaan säännöllisesti maailman tasa-arvoisimmiksi maiksi. Vastaava suuntaus on nähtävissä LGBTI-alalla. Samalla valtatutkimukset ja tilastot osoittavat, että parantamisen varaa on yhä.

Tälle sivulle on koottu kulloisetkin politiikkaohjelmat sekä runsaasti taustatietoa tasa-arvo- ja LGBTI-asioiden tilasta ja kehityksestä Pohjoismaissa.

 

Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 -toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelmassa kuvataan toimia, joilla Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii saavuttamaan vision tavoitteet kolmella strategisella painopistealueella: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola. Painopistealueisiin liittyy 12 tavoitetta. Alueet ja tavoitteet ohjaavat Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkea toimintaa seuraavien neljän vuoden ajan. Toimintasuunnitelma on jaettu tavoitteiden mukaisesti 12 osaan.

Toimintasuunnitelman toteutuksen työkalu: Pohjoismaiden ministerineuvoston toimintaperiaatteet kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman huomioimiseksi ministerineuvoston työssä

Kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman tulee näkyä Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikessa työssä. Näiden näkökulmien sisällyttäminen (tai valtavirtaistaminen) on edellytys Pohjoismaiden ministerineuvoston visiolle, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kestävän kehityksen, tasa-arvon sekä lapsen oikeuksien ja nuorten näkökulman tulee vaikuttaa järjestelmällisesti Pohjoismaiden ministerineuvoston kaikkeen toimintaan. Näkökulmat tulee ottaa huomioon kaikissa työvaiheissa: suunnittelussa, päätöksenteossa, toteutuksessa ja arvioinnissa. Vastuu tästä kuuluu kunkin asian parissa tavallisesti työskenteleville työntekijöille ja toimijoille.

Näiden toimintaperiaatteiden tarkoituksena on selventää edellytyksiä toteuttaa Pohjoismaiden ministerineuvoston Visio 2030 vihreästä, kilpailukykyisestä ja sosiaalisesti kestävästä Pohjolasta. Pohjoismaiden ministerineuvoston työn tulee näiden edellytysten mukaan olla kestävää, tasa-arvoista, osallistavaa, edustavaa ja saavutettavaa. Toimintaperiaatteissa kiinnitetään myös huomiota toimintatapoihin, jotka myötäilevät kansainvälisiä velvoitteita, kuten YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, YK:n naisten oikeuksien sopimusta ja YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Vain tällaisen lähestymistavan avulla voidaan saavuttaa Pohjoismaiden kestävän kehityksen tavoitteet niin, ettei ketään jätetä ulkopuolelle.

Gender Equality in Figures 2021

Gender Equality in Figures -julkaisu sisältää uusimmat pohjoismaiset tasa-arvotilastot. Julkaisun 33 indikaattoria osoittavat, miten pitkälle alue on päässyt ja mitä haasteita mailla yhä on seuraavilla aloilla: väestönkehitys, perhe ja hoivavastuu, terveys, koulutus, työmarkkinat, tulotaso sekä valta ja vaikutusmahdollisuudet. Julkaisusta on hyötyä kaikille, jotka etsivät luotettavaa ja vertailukelpoista tasa-arvotietoa Pohjoismaista.