Istunnon huippukokouksessa keskityttiin turvallisuuteen

Nyt eletään turvattomammassa maailmassa kuin viisi vuotta sitten, jolloin Suomi viimeksi toimi Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajana ja istunnon isäntämaana. Sittemmin Pohjola on käynyt läpi koronapandemian ja on nyt keskellä globaalia ilmastokriisiä ja vaarallista turvallisuustilannetta, joka syntyi Venäjän hyökättyä eurooppalaiseen naapurimaahansa Ukrainaan. Arvot ja maailmanjärjestys, jotka perustuvat luottamukseen, yhteisiin sääntöihin, kansainvälisten sopimusten kunnioittamiseen ja ihmisoikeuksiin, ovat siis uhattuina. Mitä Pohjola aikoo asialle tehdä? Tästä keskusteltiin, kun Pohjoismaiden neuvoston jäsenet ja Pohjoismaiden pääministerit kohtasivat Pohjoismaiden neuvoston 74. istunnossa Helsingissä.

Suomi ja Ruotsi ovat päätyneet Venäjän aggression seurauksena hakemaan puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Ruotsin pääministeri Ulf Kristersson kiitti muita Pohjoismaita näiden tuesta Nato-hakemukselle ja huomautti, että Pohjoismaiden Nato-läsnäolon vahvistuminen voi avata uusia yhteistyömahdollisuuksia pohjoismaisella tasolla. 

– Naton pohjoismaisen jäsenpohjan kasvaminen mahdollistaa myös pohjoismaisen yhteistyön vahvistamisen. Olemme maailman vapaimpia ja rauhanomaisimpia maita, ja vapaan maailman sääntöjä on puolustettava, pääministeri Ulf Kristersson kiteytti.

Kyse ei kuitenkaan ole vain Pohjolan turvallisuudesta ja demokraattisista oikeuksista, vaan mitä suurimmassa määrin myös Ukrainan, totesi Pohjoismaiden neuvoston konservatiivisen ryhmän jäsen Saara-Sofia Sirén:

– Tulevaisuutemme kannalta kaikkein keskeisin kysymys juuri nyt on se, miten sota Ukrainassa päättyy. Meidän on varmistettava kaikin mahdollisin keinoin, että Ukraina voittaa. Miten varmistamme yhdessä, että tuki Ukrainalle ei horju? Sirén kysyi. Pääministeri Sanna Marin vastasi näin:

– Tulee vielä se päivä, kun sota päättyy. Siihen saakka meidän pitää tukea Ukrainaa toimittamalla aseellista apua, humanitääristä apua, rahallista apua, vastaanottamalla pakolaisia ja asettamalla erittäin kovia pakotteita Venäjälle. Me emme voi toimia ukrainalaisten ylitse, vaan meidän pitää olla heidän tukenaan.    

Huippukokouksen toinen keskeinen teema oli energian saatavuus. Puhujat olivat hyvin yksimielisiä siitä, että Pohjolan on vähennettävä energiansaantiin liittyvää haavoittuvuuttaan. Se voidaan varmistaa luomalla omaa kestävää energiaturvallisuutta, hallitsemalla itse omaa infrastruktuuria, vahvistamalla huoltovarmuutta ja olemalla riippumattomia venäläisestä energiasta. 

– Meidän on keskityttävä tulevaisuudessa huoltovarmuuteen ja uusiutuvan energian kehittämiseen sekä oltava riippumattomia autoritääristen valtioiden tuottamasta energiasta, pääministeri Sanna Marin totesi.

Huippukokous on osa tulevaisuuskonventtia, jonka Suomi päätti järjestää Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana presidentti Erkki Tuomiojan ja varapresidentti Lulu Ranteen johdolla.