Ministerineuvosto asettaa toimintaryhmän varmistamaan pohjoismaisen maatalouden kestävyyden

Kesän äärimmäinen kuivuus koetteli koko Eurooppaa mutta erityisesti pohjoismaista metsä- ja maataloutta, ilmenee EU-komission tuoreista luvuista.
Ilmastonmuutokset olivat ensimmäistä kertaa selvästi havaittavissa pohjoismaisessa alkutuotannossa. 
Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa suuri osa korsirehusadosta tuhoutui kuivuuden vuoksi, mikä ajoi liha- ja maitotilat kriisitilanteeseen.

Pohjoismaiden metsä- ja maatalousministerit kokoontuivat Ruotsin maaseutuministeri Sven-Erik Buchtin aloitteesta keskustelemaan, kuinka maat voisivat yhdessä varautua tuleviin sään ääri-ilmiöihin. 

– Ilmastonmuutokset sään ääri-ilmiöineen eivät tunne rajoja ja koettelevat maatiloja kaikkialla Pohjolassa. Voimme saavuttaa paljon kehittämällä yhdessä välineitä, joiden avulla parannamme maatalouden vastustuskykyä äärimmäisen kuivuuden tai suurien sademäärien varalta, Sven-Erik Bucht sanoo. 
 

Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että kesä 2018 näytti yhteistyön tarpeen ilmastonmuutoksiin sopeutumisessa niin lyhyellä kuin pitkälläkin aikavälillä. Kokous päätti asettaa toimintaryhmän, joka analysoi maa- ja metsätalouden tulevia haasteita sään ääri-ilmiöiden lisääntyessä. 
 

– Lyhyellä aikavälillä yhteistyössä voi olla kyse varautumisesta metsäpaloihin sekä siemenvilja- ja rehupulaan, joita sään ääri-ilmiöt voivat aiheuttaa. 
Pidemmällä aikavälillä puolestaan on tavoitteena tehdä maataloudesta entistä vastustuskykyisempi ilmastonmuutokselle, Norjan maatalous- ja ruokaministeri Bård Hoksrud sanoo.

Pohjoismaiden yhteisellä geenipankilla NordGenillä voi olla tässä merkittävä rooli esimerkiksi aktivoimalla siemenlajikkeita, kuten pitkäjuurisia ruohoja, jotka kestävät pitkiä kuivuusjaksoja.

– NordGen voi tukea pohjoismaista kasvinjalostusta niin, että maa- ja metsätalouden pitkäaikaiset tarpeet, ilmastonmuutokseen sopeutuminen, ympäristöpoliittiset tavoitteet sekä kuluttajien tarpeet huomioidaan, Suomen valtiosihteeri Jari Partanen sanoo.