Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2016 elokuvapalkinnon ehdokkaat
Tanska
Mukaansatempaavan kehitystarinan kertominen on vaikeaa jo sinänsä. Vielä vaikeampaa on kuvata historiaa tavalla, joka antaa meille tunteen aidosta läsnäolosta. Aivan oma lukunsa on kuitenkin se, jos samalla uskaltaa sohia kansakunnan pahimpia kipupisteitä. Martin Zandvlietin Land of Mine selviytyy leikiten kaikista kolmesta haasteesta. Tämän takaa lähes sietämättömän tiivistunnelmainen kuvaus saksalaisista teinisotilaista, jotka pakotettiin raivaamaan miinoja Jyllannin länsirannikolta toisen maailmansodan jälkeen. Land of Mine tekee lähtemättömän vaikutuksen omaan ihmiskuvaan ja kansallistunteeseen.
Suomi
Haluatko maailmanmestariksi vai oman elämäsi sankariksi? Hymyilevä mies on päällisin puolin periodielokuva, jonka päähenkilöllä on esikuva elävässä elämässä. Pohjimmiltaan elokuva käsittelee kuitenkin ikiaikaista kysymystä: valitako rakkaus vai menestys?
Pitkän elokuvan ohjaajana debytoiva Juho Kuosmanen kuljettaa draamaansa varmoin ottein. Elokuvan herkullisen lakoninen huumori ja Jani-Petteri Passin sykähdyttävän mustavalkokuvauksen luoma patina tehostavat kautta linjan erinomaisia roolisuorituksia.
Islanti
Þrestir on kasvukertomus teini-ikäisestä Arista, jonka elämä menee raiteiltaan pojan äidin päätettyä muuttaa aviomiehineen ulkomaille. Ari joutuu lähtemään Reykjavikista ja palaamaan lapsuudenkotiinsa Länsivuonoille. Siellä asuu Arin alkoholisoitunut isä, jota poika ei ole nähnyt vuosikausiin. Elokuva tarkastelee aikuistumista monelta kantilta, etenkin hylätyn lapsen isä–poika-suhteen näkökulmasta. Lisäksi kuvataan Arin vuorovaikutusta naisten kanssa, ja tarinan keskiössä on suhde lapsuudenystävä Láraan.
Ohjaaja Rúnar Rúnarsson on kehittänyt hyvin omaleimaisen tyylin, jossa hän havainnoi tarkkanäköisesti perinteisen islantilaisen kulttuurin ja estetiikan kohtaamista nykyajan kanssa ja rinnastaa sen usein vanhenemisen vaikeuteen. Þrestirissä näitä teemoja korostavat Arin ristiriitaiset kokemukset vanhasta ja uudesta elämästään, perinteisten arvojen mureneminen ja kasvun edellyttämät kovat kompromissit.
Norja
Joachim Trierin Louder Than Bombs tarkastelee surun ilmentymistä isän ja hänen kahden poikansa suhteessa kaksi vuotta äidin kuoleman jälkeen. Jäljellä on pieni perhe, jonka jäsenillä on rakastavat mutta vaikeat keskinäiset suhteet. Miehet pyrkivät lähentymään ja puhumaan yhdessä ikävästään ja omasta elämästään.
Trier ja hänen vakiokäsikirjoittajansa Eskil Vogt kuvaavat aihetta tyylikkäästi hyödyntäen soljuvan orgaanista ja omaperäistä elokuvakieltä, joka heijastelee roolihahmojen tunnetilojen vaihteluita. Trier osoittaa välittävänsä elokuvansa ihmisistä. Keskiöön nousevat muistot, kaipuu ja ikävä, jotka kuollut nainen jätti jälkeensä.
Ruotsi
Magnus von Hornin Efterskalv on klassisia moraalikysymyksiä käsittelevä ajaton elokuva, jonka yllättävät kerrontaratkaisut haastavat katsojan.
Krzysztof Kieślowskin ”käskyelokuvien” tavoin se kertoo panoksia säästellen väkivallan mekanismeista ja arkisista vaikutuksista ja taltioi kameralla paitsi autioita maisemia myös ihmisten suurta sisäistä autiutta. Elokuvan vähäeleinen kuvailmaisu myötäilee tarinaa, jossa vaikenemisesta tulee yhtä painokasta kuin niukasta dialogista. Isän ja pojan herkkävireisesti kuvattu vuorovaikutus auttaa niin ikään tekemään Efterskalvista harvinaisen kypsän esikoisen, joka tuntuu jo nyt klassikolta.
Katso ehdokaselokuvat täällä
Pohjoismaiden neuvoston elokuvapalkinto jaetaan nyt 13. kerran. Elokuvapalkinto on suuruudeltaan 350 000 Tanskan kruunua (noin 47 000 euroa), ja se jaetaan tasan käsikirjoittajan, ohjaajan ja tuottajan kesken. Pohjoismaiden neuvoston viiden palkinnon saajat julkistetaan palkinnonjakotilaisuudessa, joka järjestetään DR:n konserttitalossa Kööpenhaminassa 1. marraskuuta.