Pohjoismaisella yhteistyöllä edistykselliseen tuotantoon siirtyminen helpommaksi

Valmistavalla teollisuudella on merkittävä rooli Pohjoismaiden talouksille. Samalla kuitenkin neljäsosa alan työvoimasta on kadonnut kuluneiden 20 vuoden aikana Pohjoismaissa. Pohjoismaiden elinkeinoministerit keskustelivat 7. joulukuuta 2015 pidetyssä kokouksessaan siitä, miten Pohjoismaat voivat yhdessä vahvistaa oppimista ja kiinnostusta maiden välillä sekä käynnistää alalla yhteispohjoismaisia aloitteita.

Aloitteen asian käsittelemiseksi teki Tanskan elinkeino- ja kasvuministeri Troels Lund Poulsen, joka on kuluneena vuonna 2015 toiminut elinkeinopolitiikan puheenjohtajana:

– Valmistavalla teollisuudella on suuri merkitys Pohjoismaissa, kun puhutaan tuottavuuden kehityksestä, innovaatioista, kasvusta, työllisyydestä ja viennistä, eritoten suurten kaupunkien ulkopuolella. Siksi on kaikkien Pohjoismaiden etujen mukaista, että valmistavasta teollisuudesta pidetään kiinni ja sitä laajennetaan.

Pohjoismaiden ministerineuvoston yhteinen julkilausuma

” Valmistavan teollisuuden edistäminen on yhteinen asia. Siksi on luontevaa juuri Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa levittää tietoa kansallisista aloitteista ja käyttää niitä innoituksena sekä tutkia, onko olemassa sellaisia erityisalueita, joilla yhteispohjoismaiset hankkeet voivat tukea siirtymistä teknologisesti edistyneeseen tuotantoon kasvun ja työllisyyden edistämiseksi."

Tanskan puheenjohtajuuskauden Tuotanto Pohjolassa -hankkeessa on laadittu kokoukseen selvitys valmistavan teollisuuden digitalisoinnista ja automaatiosta sekä katsaus Pohjoismaiden keskeisistä poliittisista aloitteista tällä saralla.

Lue englanninkielinen raportti: Digitalisation and automation in the Nordic manufacturing sector

– Valmistavalla teollisuudella on suuri merkitys Pohjoismaissa, kun puhutaan tuottavuuden kehityksestä, innovaatioista, kasvusta, työllisyydestä ja viennistä eritoten suurten kaupunkien ulkopuolella. Siksi on kaikkien Pohjoismaiden etujen mukaista, että valmistavasta teollisuudesta pidetään kiinni ja sitä laajennetaan.

Faktatietoa raportista:

Yli 50 prosenttia Pohjoismaiden viennistä on tavaravientiä. Ulkomaisen valuuttavirran ja positiivisen maksutaseen kannalta valmistavalla teollisuudella on siis tärkeä asema.

Valmistavan teollisuuden osuus yksityisen sektorin tutkimus- ja kehitystoiminnasta vaihtelee Norjan 33 prosentista Suomen 77 prosenttiin.

Valmistava teollisuus luo hyvinvointia ja on pohjoismaisten hyvinvointiyhteiskuntien tärkeä rahoittaja. Pohjoismaiden teollisuuden tuottavuus kasvaa keskimäärin kolme prosenttia vuodessa, kun muiden alojen tuottavuuden kasvu jää alle prosenttiin.

Valmistava teollisuus luo työpaikkoja lukuisille muiden toimialojen alihankkijoille. Esimerkkeinä maittakoon osaamispalvelu-, rahoitus- ja vakuutus-, kuljetus- sekä rakennusala.

Valmistava teollisuus edistää alueellista tasapainoa. Toisin kuin muilla sektoreilla, iso osa valmistavan teollisuuden työpaikoista syntyy yliopistokaupunkien ulkopuolelle, muun muassa maaseudulle.

Raportissa nostetaan esiin erilaisia Pohjoismaille yhteisiä digitalisoinnin ja automaation hyödyntämisen esteitä:

Osaavan työvoiman saatavuus. Teollisuusyrityksillä on kertomansa mukaan pulaa 1) IT-asiantuntijoista, 2) yleisestä IT-osaamisesta, 3) korkeasti koulutetusta työvoimasta (esimerkiksi insinööreistä).

Pääoman saatavuus. Investoinnit esimerkiksi robotteihin ja kehittyneisiin tietokonejärjestelmiin ovat kalliita. Pienten ja keskisuurten yritysten on usein vaikea saada rahoitusta.

Johtamisresurssien saatavuus. Digitalisointi ja uudet liiketoimintamallit vaativat strategista kehitystä, sopeutumista ja suunnittelua. Pienemmillä yrityksillä ei ole resursseja kehitystyöhön.

Tiedon saatavuus. Monien teollisuusyritysten tuotanto on usein asiakaskohtaista ja valmistussarjat pieniä. Tämäntyyppistä tuotantoa on vaikea automatisoida ja muuttaa digitaaliseksi. Yritykset ovat riippuvaisia neuvonnasta ja opiskelijoiden, tutkijoiden ja toisten yritysten kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Faktatietoa hankkeesta:

Tanskan puheenjohtajakauden Tuotanto Pohjolassa -hanketta johtaa Tanskan elinkeinohallitus (Erhvervsstyrelsen). Hankkeessa on mukana myös julkisen sektorin viranomaisia ja yksityisiä organisaatioita, joiden tehtävänä on:

• kartoittaa valmistavan teollisuuden digitalisointia ja automaatiota käsitteleviä erilaisia aloitteita Pohjoismaissa sekä välittää niistä saatuja tuloksia ja hyviä käytänteitä
• tunnistaa yhteisiä pohjoismaisia aloitteita, jotka voivat tukea siirtymistä edistykselliseen tuotantoon.

Pohjoismaiden ministerineuvosto rahoittaa hanketta 5,25 miljoonalla Tanskan kruunulla vuosina 2015–2017.