Pohjola digitalisaation suunnannäyttäjänä
Digitalisaatio on näkyvästi esillä pohjoismaisessa yhteistyössä, ja kaikki Pohjoismaiden neuvoston neljä valiokuntaa käsittelevät digitalisaatioon liittyviä kysymyksiä. Keskustelun aikana valiokunnat saivat mahdollisuuden esittää useita teemaan liittyviä ehdotuksia. Esille tuotiin esimerkiksi ehdotus yhteispohjoismaisesta sähköisestä tunnistamisesta sekä ehdotus pohjoismaisesta yhteistyöstä korkea-asteen koulutuksen ja tutkimuksen digitaalisaatiossa.
Myös Pohjoismaiden neuvoston tämän vuoden puheenjohtajamaa Norja on ottanut digitalisaation läpileikkaavaksi teemaksi puheenjohtajakauden ohjelmassaan.
– Monet digitalisaatioon liittyvät kysymykset ovat rajat ylittäviä, ja sen vuoksi se sopii erinomaisesti Pohjoismaiden neuvoston teemaksi, neuvoston presidentti Michael Tetzschner totesi.
”Kansalainen 2030” elää yhteiskunnassa, jossa digitalisaatio on jättänyt jälkensä terveydenhoitoon, koulutukseen, demokratiaan ja infrastruktuuriin.Laaja asiantuntijapaneeli
Paneelissa oli mukana digitalisaation asiantuntijoita, kuten maailman talousfoorumin (WEF) Vuoden nuoreksi johtajaksi 2017 valitsema Claudia Olsson. Olsson keskittyi Norden 2030 -teemaan ja totesi Pohjolalla olevan ”loistavat mahdollisuudet” pärjätä hyvin tulevaisuudessa.
– ”Kansalainen 2030” elää yhteiskunnassa, jossa digitalisaatio on jättänyt jälkensä terveydenhoitoon, koulutukseen, demokratiaan ja infrastruktuuriin, Olsson totesi.
Myös Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun professori Jan Gulliksen toi esille Pohjolan vahvan aseman.
– Pohjola sijoittuu parhaille sijoille monissa maailmanlaajuisissa digitalisaatioon liittyvissä vertailuissa. Jos yhdistäisimme parhaat osat kaikista Pohjoismaista, saisimme kasaan voittamattoman tiimin. Mielestäni on tärkeää hyväksyä digitalisaation tuoma muutos ja ymmärtää, ettei kukaan voi välttyä siltä. Se tulee vaikuttamaan meihin kaikkiin.
Vaikutuksia myös demokratiaan
Göteborgin yliopiston valtiotieteen professori Ulf Bjereld kiinnitti huomion digitalisaatioon ja demokratiaan ja totesi digitalisaation kulkevan käsi kädessä individualismin kasvun kanssa yhteiskunnassa.
Hän toi esille kaksi suurta digitalisaatioon liittyvää haastetta, joista ensimmäinen liittyi poliittisten puolueiden heikentyneeseen kykyyn toimia alustana kansalaisten poliittiselle aktiivisuudelle ja toinen kansalaisten poliittisen aktiivisuuden siirtymiseen toisiin kanaviin digitalisaation myötä.
– Poliittisten puolueiden tulisi hyödyntää digitalisaation tuomia mahdollisuuksia määrätietoisemmin, hän lisäsi.
Digitalisaatioalan oma ministerineuvosto
Myös Pohjoismaiden ministerineuvostolle digitalisaatio on tärkeä teema. Paikalla keskustelemassa oli Ruotsin digitalisaatioministeri Peter Eriksson, joka muun muassa toi esille hiljattain perustetun Pohjoismaiden digitalisaatioministerieuvoston.
– Maina olemme hyvin pieniä yksin, mutta yhdessä Pohjola ja Baltian maat voivat olla johtava ja liikkeellepaneva alue eurooppalaisesta näkökulmasta. Jos onnistumme kannustamaan Eurooppaa eteenpäin, myös Euroopalla on mahdollisuus ottaa edistysaskelia, jotka ovat johtavia maailmanlaajuisella tasolla. Uskon, että meidän tulee pyrkiä olemaan kärkijoukossa tässä muutoksessa, jos haluamme saada osamme digitalisaation tuomista eduista, Eriksson totesi.
