Pohjoismaisia ilmastotoimia – suuntana COP29-kokous

COP28-ilmastokokouksen pohjoismainen paviljonki mahdollisti läpinäkyvän dialogin ja edisti aloitteita, jotka kartuttavat politiikan kehittämisen ja ilmastotoimien tietopohjaa pohjoismaisittain ja globaalisti.  

– Pohjoismainen yhteistyö ei edistä ilmastosiirtymää vain Pohjolassa, vaan pyrimme tarjoamaan eväitä myös muulle maailmalle. Tämä on iso syy siihen, miksi olemme osallistuneet YK:n ilmastokokouksiin jo useiden vuosien ajan, Ellemann sanoo.

Pohjoismaisessa paviljongissa esiteltiin yli 50 aloitetta, joista monia on määrä jatkaa COP29:ään saakka.  

1. Pohjoismainen tilannekatsausraportti: Raportti osoittaa hiilineutraaliuden vaativan lisätoimia, ja se poiki ministereiltä yhteisen julkilausuman.
2. Ilmastonmuutoksen sopeutumispolitiikat: Pohjoismaat korostavat tehokkaan sopeutumisen edellyttävän koordinaatiota ja taloudellisia vaikutuskeinoja.
3. Uusiutuviin perustuva tulevaisuus: Pohjoismaat tukevat pyrkimyksiä kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotanto, ja ne toimivat vihreän energian innovoinnin ja vihreän energiasiirtymän keihäänkärkinä.
4. Vahinkojen ja menetysten rahoittaminen: Pohjoismainen tutkimus tarkastelee kipeästi kaivattuja innovatiivisia rahoitusratkaisuja kehittyvien maiden tukemiseksi.
5. Ympäristörahoitus: Pohjoismaiden Investointipankki, Pohjoismaiden kehitysrahasto ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefco jakoivat COP28:ssa aktiivisesti esimerkkejä innovatiivisesta ja tehokkaasta ilmastorahoituksesta.
6. Kestävät ruokajärjestelmät: Pohjoismaat ajavat ruokajärjestelmien nostamista asialistalle vetoamalla terveellisten ruokavalioiden ja maapallon terveyden välisiin yhteyksiin.
7. Tasa-arvo: Pohjoismaisten ilmastotoimien keskeisenä osana on naisten johtajuuden ja osallistavien toimintaperiaatteiden edistäminen.

Pohjoismaita pidetään ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijöinä, mutta COP28:ssa esitelty Nordic Stocktake -raportti korostaa ilmastoneutraaliuden olevan vielä kaukana. Pohjoismaiden ympäristö- ja ilmastoministerit toteavat yhteisessä julkilausumassaan huomioineensa raportin suositukset ja sitoutuvansa yhteistyön tiivistämiseen. Ministerit tiedostavat Pohjolan erityisen vastuun ja suotuisat edellytykset työssä, jossa pyritään merkittävästi lisäämään fossiilitonta ja uusiutuvaa energiaa vuoteen 2030 mennessä. Ministerit ajavat myös sitä, että ilman päästövähennystekniikoita käytettävistä fossiilisista polttoaineista ja fossiilisten polttoaineiden tuista luovuttaisiin asteittain maailmanlaajuisesti. 

Viime vuosina Pohjoismaissa on koettu sään ääri-ilmiöitä, kuten metsäpaloja, kuivuusjaksoja ja tulvia. Tulevan työn keskiössä ovat edelleenkin varautuminen, yhteiskuntien kriisinsietokyvyn vahvistaminen sekä rajat ylittävät ilmastoriskit, kuten häiriöt toimitusketjuissa ja elintarvikkeiden tuotannossa. Vuonna 2024 tarkastellaan aktiivisesti vastuullisuuteen, kapasiteettiin ja haavoittuvuuteen liittyviä kysymyksiä sekä esitellään uusia tapoja lähestyä ilmastonmuutokseen sopeutumisen eri osatekijöitä.

Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä vihreään energiaan liittyvässä innovoinnissa, ja niiden tavoitteena on kolminkertaistaa uusiutuvan energian tuotanto. Yhdessä ne tarkastelevat erilaisia uusiutuvia luonnonvaroja, kuten tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaa, ja toteuttavat innovatiivisia toimia liittääkseen niitä kansallisiin sähköverkkoihin. Pohjoismaiden ministerineuvosto julkisti COP28-kokouksen aattona verkkoalustan, joka tukee Sharm el-Sheikhin hillintätavoitteeseen ja sen täytäntöönpanosuunnitelmaan (MWP) liittyvää työtä keskittymällä oikeudenmukaiseen energiasiirtymään. Alusta saattaa yhteen pohjoismaisia sidosryhmiä, ja se sitouttaa mukaan yksityistä sektoria, virkamiehiä ja innovaatioympäristöjä tarjoamaan tärkeää tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää entistä nopeavaikutteisempia toimia Pohjoismaissa ja globaalisti jaettavaksi.

COP29-kokouksesta odotetaan ”kaikkien ilmastorahoituskokousten äitiä”, mutta ilmastorahoitus on ollut pohjoismaisen ilmastotyön keskiössä jo vuosikymmenten ajan. Muutoksen ajureina ovat olleet Pohjoismaiden ympäristörahoituslaitokset. Pohjoismaiden Investointipankki (NIB) esitteli COP28-kokouksessa oman, Pariisin sopimuksen mukaisen ilmastostrategiansa, jossa pyritään edistämään konkreettisia ja tieteeseen perustuvia päästövähennystavoitteita rahoitustoimien avulla. Pohjoismaiden kehitysrahasto (NDF) esitteli sekarahoitukseen liittyvää työtään, kun taas Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö Nefco esitteli käytännön esimerkkejä siitä, miten yhtiö tukee yksityistä sektoria vähentämällä markkinalaajentumisen, toiminnan skaalaamisen ja innovatiivisten liiketoimintamallien käyttöönoton riskejä kehittyvissä maissa. 

Kestävillä ruokajärjestelmillä on ratkaiseva merkitys terveydelle ja ekologiselle kestävyydelle. Pohjoismaat ovatkin vuodesta 2017 lähtien ajaneet ruoan tuotannon ja kulutuksen saamista osaksi ilmastoneuvotteluita. Vuonna 2023 julkaistut uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset osoittavat kiistatta ihmisten ja maapallon terveyden välisen yhteyden. Maailman terveysjärjestö WHO tunnusti tämän yhteyden COP28-kokouksessa, ja työ jatkuu. 

– Jos ruokajärjestelmät mahdollistaisivat terveelliset ruokavaliot kaikille, voisimme säästää vuosittain kahdeksan miljoonaa ihmishenkeä. Pohjoismaat ovat jo pitkään olleet uranuurtajia monien poliittisten läpimurtojen edistämisessä. Esimerkkinä on ilmaston ja ravitsemuksen kytkeminen toisiinsa, sanoi WHO:n pääjohtaja Tedros Adhanom Ghebreyesus COP28-kokouksessa. 

Muutaman kuukauden päästä julkaistaan uusi arviointi Pohjoismaiden kokemuksista, jotka liittyvät tasa-arvonäkökulman valtavirtaistamiseen osaksi ilmastopolitiikkaa sekä oikeudenmukaista vihreää siirtymää. Raportin tavoitteena on tarjota arvokasta sisältöä, jota voidaan hyödyntää sukupuolten tasa-arvoa koskevan tehostetun Liman työohjelman ja siihen liittyvän, Bonnissa kesäkuussa hyväksytyn toimintasuunnitelman arvioinnissa.

Pohjoismainen yhteistyö viitoittaa tietä kohti kestävää ja oikeudenmukaista tulevaisuutta. Kokonaisvaltainen visiomme kattaa siirtymän pois fossiilisista polttoaineista, uusiutuvien energiajärjestelmien edistämisen, pyrkimykset lisätä siirtymän sosiaalista hyväksyttävyyttä ja osallistavuutta sekä aloitteet, jotka tukevat tasa-arvoa ja terveellisempiä ruokajärjestelmiä. Pohjoismaat eivät näin ollen ainoastaan hahmottele kestävää tulevaisuutta, vaan ne ovat aktiivisesti luomassa sitä. 

– Ilmastokriisin kiihtyessä Pohjoismaiden esimerkki tarjoaa toivoa ja viitoittaa tietä osoittaen, että kestävä tulevaisuus on saavutettavissa, kunhan olemme yhtenäisiä, visionäärisiä ja määrätietoisia. Meidän visionamme on ilmastoneutraali yhteiskunta, joka on tasapainoinen niin sosiaalisesti kuin ekologisestikin – älykkäämpi yhteiskunta, jossa on osallistuva demokratia ja pitkäjänteistä politiikkaa, Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Karen Ellemann sanoo.

COP28:n yleiskokoukselle puhuessaan Karen Ellemann totesi lopuksi näin: 

– Ilmastoneutraaleihin yhteiskuntiin siirtyminen pitää toteuttaa tavalla, joka on osallistava ja kaikkien kannalta oikeudenmukainen. Olemme valmiita työskentelemään teidän kaikkien kanssa edistääksemme ja kiihdyttääksemme tarvittavaa muutosta.

Tilaa uutiskirjeemme, niin pysyt ajan tasalla ilmaston, ympäristön ja kestävän elämäntavan hyväksi tehtävästä pohjoismaisesta yhteistyöstä.