"Seksismin ja nettivihan tulisi olla tabu Pohjoismaissa"

Kuinka suuri ongelma netissä ilmenevät vihanilmaukset ja seksismi on Pohjolassa? Pysyykö Pohjoismaiden lainsäädäntö mukana? Onko nettivihan pysäyttämisestä onnistuneita esimerkkejä?

Näitä kysymyksiä asiantuntijapaneeli ja noin 60 osallistujaa Pohjolasta sekä Baltiasta pohtivat kaksipäiväisessä seminaarissa. Asiantuntijapaneelin mukaan ongelma on suuri – varsinkin kun yhteiskuntamme kärsivät tiedon puutteesta.

– Niin kauan kuin emme voi tunnistaa tekijöitä, on vaikea kohdistaa panostukset oikein. Ja niin kauan kuin kärsimme tiedon puutteesta, on ahdistelun ja uhkailun vakavuuden arviointi uhrin omalla vastuulla, sanoi Oslon korkeakoulun tutkija Aina Landsverk Hagen.  

Poliittisen tärkeysjärjestyksen kärjessä

Oli myös selvää, että maiden rikoslait ovat vanhanaikaisia ja saattavat vaatia täydennystä, esimerkiksi yksityisyyttä loukkaavien tietojen, kuten alastonkuvien levittämisen osalta.

Pohjoismaiden ministerineuvoston tasa-arvoasian virkamieskomitea (ÄK-JÄM) päätti keväällä Tanskan johtamana nostaa seksismin ja nettivihan poliittisen tärkeysjärjestyksen kärkeen tänä vuonna. Seminaarin johtopäätökset kootaan nyt raporttiin, jonka pohjalta ministerineuvostossa tehdään päätöksiä toimenpiteistä, joihin Pohjoismaiden hallitukset voivat ryhtyä yhdessä.

Viestin lähettäminen

Tanskan tasa-arvoministerin Ellen Trane Nørbyn mukaan Pohjolan poliittinen valmius ryhtyä nettivihaa ehkäiseviin toimiin on nyt paras mahdollinen:

 "Seksismin ja nettivihan tulisi olla tabu Pohjoismaissa. Ei ole modernin yhteiskunnan arvoista, että tietyt ryhmät pelotellaan vaikenemaan julkisessa keskustelussa. Siksi meidän pitää lähettää hyvin selkeä viesti niille, jotka kirjoittavat loukkaavia kommentteja naispoliitikoille tai ahdistelevat bloggaajia ja keskustelijoita – tätä on mahdoton hyväksyä",  totesi Ellen Trane Nørby seminaaria päättäessään.  

Faktaa:

Als Research kokosi ennen seminaaria saatavilla olevista tutkimuksista tietoa nettivihan laajuudesta:

• Nettivihan takana ovat useimmiten miehet. Ruotsin rikoksentorjuntaneuvoston (Brå) mukaan miesten osuus on 67 %.

• Seksuaaliset ja seksistiset vihanilmaukset kohdistuvat useimmiten naisiin.

• Toimittajat ja keskustelijat, jotka kirjoittavat maahanmuutosta, vähemmistöistä ja feminismistä, joutuvat useammin nettivihan kohteeksi.

•  Asiantuntijapaneeliin kuuluivat muiden muassa Aina Landsverk Hagen (Norja), Karl Dahlstrand (Ruotsi), Emma Holten (Tanska), þórdís Elva þorvaldsdóttir (Islanti) ja Nasima Razmyar (Suomi).