Taloustieteilijöiltä uusi arvio pohjoismaisesta mallista

– Mittavat hyvinvointilupaukset yhdessä maiden pienen koon kanssa tekevät Pohjoismaista eräiltä osin haavoittuvampia kuin monet muut kehittyneet maat. Toisaalta Pohjoismailla on myös monia vahvuuksia, ja mittakaavaltaan realistisilla uudistuksilla niillä on hyvät edellytykset turvata kestävä hyvinvointi myös tulevaisuudessa, todetaan The Nordic model – challenged but capable of reform -raportissa. Raportti on laadittu Pohjoismaiden ministerineuvoston Kestävä pohjoismainen hyvinvointi -ohjelman puitteissa.

Raportissa analysoidaan laajasti Pohjoismaiden talouksien toimintaan vaikuttavia tekijöitä ja taloudellista menestystä. Pohjoismaat eivät ole aivan niin omaleimaisia tai muodosta niin yhtenäistä ryhmää kuin usein ajatellaan. Monissa muissa maissa on nykyään yhtä hyvä tai korkeampi elintaso, ja monissa niistä julkiset menot ovat yhtä suuret ja verotuksen taso yhtä korkea kuin Pohjoismaissa. Pohjoismaat ovat kuitenkin onnistuneet yhdistämään korkean keskimääräisen elintason, pienet tuloerot ja alhaisen köyhyysasteen poikkeuksellisen hyvin.

Pohjoismaat ovat yltäneet tehokkuuden ja tasa-arvon hyvään yhdistelmään omaleimaisilla toimintaperiaatteilla ja ratkaisuilla. Niitä ovat avoin suhtautuminen kansainväliseen vaihdantaan ja taloudelliseen rakennemuutokseen, työmarkkinoiden joustoturva (flexicurity), isot investoinnit inhimilliseen pääomaan sekä laajat verorahoitteiset julkiset turvaverkostot. Pohjoismaille on myös tyypillistä suhteellisen tehokkaasti toimiva julkinen sektori, verotuksen rakenne mukaan lukien. Rakennemuutosten vahva yleinen hyväksyntä kytketään raportissa lujaan luottamukseen, joka leimaa yhteiskunnallista ilmapiiriä Pohjoismaissa.

Vaikka Pohjoismailla on hyvät lähtöasemat monilla politiikan alueilla, parannettavaa löytyy eri maista monelta alalta. Näitä mahdollisuuksia tulee tutkijoiden mukaan hyödyntää entistä ennakoivammin.

– Osaamisen kehittämiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien ja elinikäisen oppimisen tulee säilyä johtotähtinä myös tulevaisuudessa. Pohjoismainen malli nojautuu pitkälle korkeaan työllisyysasteeseen. Tämän vuoksi tarvitaan voimakkaita toimia, jotta väestön ikääntymisestä aiheutuva työvoiman poistuma voidaan korvata. Tämä koskee erityisesti eläkepolitiikkaa, toteaa Vesa Vihriälä, yksi raportin kirjoittajista ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen ETLAn toimitusjohtaja.

Tutkijoiden mukaan joustoturvamallia pitäisi kehittää edelleen. Työmarkkinoiden joustavuutta pitäisi lisätä, vaikka seurauksena olisivatkin hieman isommat tuloerot ja lisääntynyt tulojen vaihtelu. Verorakenneuudistusten tulisi tukea työvoiman tarjontaa, työvoiman liikkuvuutta ja riskinottoa. Julkisen talouden kurissa pitämiseksi tarvitaan tehtävien selkeämpää priorisointia sekä markkinamekanismien ja digitaalisen teknologian parempaa hyödyntämistä.

Pohjoismaiden haasteet tutkijoiden mukaan

• Sopeutushaasteet ovat suurimmat Suomessa, joka on kokenut mittavia rakennemuutoksia. Myös työvoiman tarjontanäkymät ovat muita Pohjoismaita heikommat Suomessa.
• Islantia rasittaa talouskriisin jälkeinen mittava julkisen talouden velkaantuminen.
• Tanskan täytyy keskittyä makrotaloudellisen vakauden turvaamiseen ja terveydenhuollon kustannusrakenteen tehostamiseen.
• Ruotsissa perusopetuksen laatu on edelleen heikko kohta.
• Norjan täytyy valmistautua aikoihin, jolloin korkean elintason pitää perustua pikemminkin innovointiin kuin luonnonvaroihin.

Lue raportti The Nordic model - challenged but capable of reform