Turvallisuus- ja itsehallintopolitiikka kulkevat käsi kädessä
Tanskan kansankäräjien grönlantilaisjäsen Johan Lund Olsen toivoo, että Grönlantikin lähenisi ahvenanmaalaista demilitarisointimallia.
– Grönlantilaiset eivät ole sotaisaa kanssa. Me käytämme aseita pyyntiin emmekä sotimiseen. Tavoitteenamme onkin demilitarisoidun vyöhykkeen luominen Arktikselle. Thulen tukikohdasta pitää tehdä asteittain kansainvälinen – ei siis vain amerikkalainen – satelliittiseuranta-asema, Lund Olsen toteaa.
Johan Lund Olsen puhui Pohjoismaiden itsehallintoalueisiin keskittyneessä konferenssissa, jonka Pohjoismaiden neuvosto ja Ahvenanmaan rauhaninstituutti järjestivät Maarianhaminassa maanantaina. Tutkijat ja poliitikot korostivat konferenssissa myös pragmatismin ja edistyshalun tarvetta.
– Itsehallinto edustaa joustavuutta, kun taas kytkös emämaahan edustaa vakautta. Poliittisessa keskustelussa pyritään löytämään tasapaino näiden välille, toteaa Pohjoismaiden neuvoston sosiaalidemokraattisen ryhmän färsaarelaisjäsen Sjúrður Skaale.
Vastuussa rauhanomaisten ratkaisujen levittämisestä
Ahvenanmaan rauhaninstituutti on toteuttanut Pohjoismaiden neuvoston kansalais- ja kuluttajavaliokunnan toimeksiannosta tutkimushankkeen Pohjoismaiden itsehallintoalueista. Tutkimusraportti julkaistaan huhtikuussa.
Kansalais- ja kuluttajavaliokunnan ruotsalainen puheenjohtaja Annicka Engblom korostaa kuitenkin itsehallintotyön jatkuvuutta.
– Olemme onnistuneet 200 vuodessa ratkomaan ongelmat ja säilyttämään rauhan Pohjolassa. Samalla pyrimme koko ajan kehittämään itsehallintoasioita rauhanomaisesta näkökulmasta. Euroopan lähihistoriasta muistetaan varsinkin Balkanin sodat. Konflikteja löytyy myös Baskimaasta, Kataloniasta ja Romanian etnisten unkarilaisten asuttamilta alueilta. Raportin tilaamisen kimmokkeena oli juuri Euroopan nykytilanne, Annicka Engblom toteaa ja saa tukea puoluetoveriltaan Hans Wallmarkilta.
– Pohjoismailla on erityinen vastuu siitä, että jaamme rauhanomaisista itsehallintoratkaisuista saatuja kokemuksia, Wallmark sanoo.
Rauha osana pohjoismaista identiteettiä
Tampereen yliopiston vanhempi tutkija Pertti Joenniemi korostaa, että arkkivihollisten muuttuminen hyviksi naapureiksi oli seurausta Pohjoismaiden kulttuurivaihdon lisääntymisestä 1800-luvulla. Samasta kehityksestä ovat hyötyneet myös itsehallintoprosessit.
– Jotkut maat, kuten Venäjä, lietsovat uhkakuvia vahvistaakseen kansallista ja kulttuurista identiteettiään. Pohjoismaissa on ainutlaatuista se, että olemme jo ohittaneet tämän vaiheen. Rauha ei enää uhkaa minäkuvaamme, vaan siitä on tullut identiteettimme osa, Joenniemi sanoo.
