Pohjoismaiden neuvosto keskusteli turvallisuusyhteistyöstä Tórshavnissa

Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bryndís Haraldsdóttir totesi, että uudet globaalit jännitteet lisäävät painetta myös Pohjois-Atlantilla ja Arktiksella. Hän piti hyvänä sitä, että Suomi ja Ruotsi ovat nyt Naton jäseniä, mutta totesi epävarmuuden ajan jatkuvan.

Istunnon vieraspuhujaksi oli kutsuttu vara-amiraali Louise Dedichen, joka toimii Norjan sotilasedustajana Naton sotilaskomiteassa. Hän avasi keskustelun toteamalla, että Pohjolan turvallisuuspolitiikassa on tapahtunut viime vuosina suurempia muutoksia kuin moneen vuosikymmeneen.

– Naton laajentuminen on suoraa seurausta Venäjän aggressiosta Ukrainassa. Nato viettää tänä vuonna 75-vuotisjuhliaan, eikä kukaan olisi vielä muutama vuosi sitten uskonut, että Suomi ja Ruotsi ovat mukana juhlimassa merkkivuotta liittokunnan jäseninä.

Dedichen toteaa, että Pohjoismaat ovat viime vuosikymmeninä karsineet puolustustaan ehkä enemmän kuin olisi pitänyt ja että olemme pitäneet vapauttamme selviönä.

Louise Dedichenin mukaan Pohjoismaiden yhtenä potentiaalisena yhteistyöalueena on infrastruktuuri, joka helpottaisi maiden välisiä kuljetuksia.

– En voi riittävästi korostaa sitä, että olemme yhdessä vahvempia. Infrastruktuurialalla meillä on vielä paljon tehtävää ja myös monia uusia yhteistyömahdollisuuksia.

Dedichen suosittelee lisäksi puolustusmateriaalin ja sotilaskoulutuksen standardointia. Hän sanoo myös, että Pohjoismaiden pitää onnistua rekrytoimaan nuoria maanpuolustukseen.

Monet Pohjoismaiden neuvoston jäsenet ottivat keskustelussa puheeksi hybridiuhkien hallintakeinot. Uhat ovat yleistyneet koko ajan varsinkin Suomessa, jonka rajoille Venäjä on viime aikoina lähettänyt pakolaisia osana hybridisodankäyntiään. Tärkeänä yhteistyöalueena mainittiin myös Pohjoismaiden yhteiskuntien kriisinsietokyky ja siviilivalmius.

– On hyvin tärkeää, että me kaikki saamme lisää tietoa turvallisuusasioista, Pohjoismaiden neuvoston presidentti Bryndís Haraldsdóttir totesi keskustelun lopuksi.