Uusi pohjoismainen raportti: pohjoismaalaiset kulttuurin suurkuluttajia
”State of the Nordic Region” -raportin lukujen lähempi tarkastelu paljastaa, että islantilaiset käyvät elokuvissa keskimäärin 4,2 kertaa vuodessa. Siitä on matkaa kakkossijalla oleviin norjalaisiin, joille vuotuisia käyntejä kertyy 2,5.
Tanskalaiset käyvät elokuvissa keskimäärin 2,3 kertaa, mikä on kaukana kärjestä. Ruotsalaisille vuotuisia elokuvissakäyntejä kertyy asukasta kohden 1,8 ja suomalaisille 1,6.
Tanskalaiset ovat kolmansina myös tarkasteltaessa elokuvateatterien määrää. Maassa on 163 elokuvateatteria, kun ykkösenä olevassa Ruotsissa on 418 elokuvateatteria. Kakkosena on Norja 201 teatterilla. Vertailun vuoksi voidaan todeta, että Islannissa elokuvateattereita on vain 15. Asukaslukuun nähden niitä on silti suhteellisesti eniten: 0,45 teatteria 10 000:ta asukasta kohden. Seuraavana on Ruotsi 0,42:lla ja Norja 0,39:llä teatterilla 10 000:ta asukasta kohden. Tanskan vastaava luku on vain 0,29.
Kirjastot suosituimpia Suomessa
Lähes kaikissa Pohjoismaiden suuremmissa kaupungeissa on vähintään yksi julkinen kirjasto. Pohjoismaalaiset ovat myös ahkeria kirjastonkäyttäjiä. Pohjoismaiden ykkönen on Suomi, ja suomalaiset käyttävät kirjastoja lähes tuplasti enemmän kuin norjalaiset.
Eniten kävijöitä on kolmen pohjoismaisen pääkaupungin – Helsingin, Tukholman ja Kööpenhaminan – kirjastoilla. Helsingin 37 kirjastolla on 6,3 miljoonaa kävijää, kun Tukholman 45 kirjastoa houkuttelevat 6 miljoonaa ja Kööpenhaminan 20 kirjastoa 4,6 miljoonaa kävijää. Oslossa kirjastoja on vain 20, ja niiden kävijämäärä on myös Pohjoismaiden pääkaupunkien pienin: 2,5 miljoonaa vuodessa.
Ruotsissa eniten museoita
Museoalalla Ruotsi on Pohjoismaiden selkeä mahtimaa. Pohjoismaiden kaupungeista eniten museoita ja museokävijöitä on Tukholmalla ja Kööpenhaminalla.
Etelä-Ruotsin ja Suur-Kööpenhaminan alue erottuvat tilastoista Pohjoismaiden museokeskittymänä: Kööpenhaminan, Helsingørin ja Fredensborgin sekä Malmön ja Helsingborgin museoissa on yhteensä 5,5 miljoonaa kävijää vuodessa, mikä on enemmän kuin millään muulla pohjoismaisella alueella.
Yksittäisistä kaupungeista eniten museoita ja museokävijöitä on kuitenkin Tukholmalla. Tukholman museoissa käy jopa kolme kertaa niin paljon ihmisiä kuin Kööpenhaminan ja kaksi kertaa niin paljon kuin Tanskan pääkaupunkiseudun museoissa.
Joka toinen vuosi ilmestyvä ”State of the Nordic Region” on tulosta Pohjoismaiden ministerineuvoston lisäpanostuksesta, jonka tavoitteena on tuottaa Pohjoismaiden päättäjille uutta tietoa.
– ”State of the Nordic Region” on tietopaketti, joka tarjoaa kokonaisnäkökulman Pohjoismaiden kehitykseen ja auttaa pohjoismaisia päättäjiä luomaan uutta politiikkaa. Raportissa esitellään tärkeiden yhteiskunnan sektorien onnistumisia ja haasteita. Tämä on pohjoismaista yhteistyötä parhaimmillaan, sanoo Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.
”State of the Nordic Region” -raportin on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Pohjoismainen aluekehityksen keskus Nordregio. Kulttuuriosio on tehty yhteistyössä Kulturanalys Nordenin kanssa.
Faktaa:
”State of the Nordic Region” tarjoaa rautaisannoksen tietoa koko Pohjolan taloudesta, väestönkehityksestä, työllisyydestä, koulutuksesta ja monista muista seikoista, joita havainnollistavat ainutlaatuiset kartat. Joka toinen vuosi ilmestyvää raporttia julkaisee Pohjoismaiden ministerineuvoston alainen Nordregio-tutkimuskeskus, ja se katsastaa Pohjoismaiden alueiden kunnon. Julkaisuun sisältyy Nordregion suunnittelema alueellisen potentiaalin indeksi, joka kuvaa Pohjoismaiden 74 alueen dynaamisuutta perinteisten ja vertailukelpoisten tilastomuuttujien pohjalta.
Koko raportin voi ladata täältä:
