Eero Suutari (Hovedindlæg)

Arvoisa rouva presidentti! Arktis on tulossa poliittisesti yhä tärkeämmäksi alueeksi, jolla haasteet viime vuosina ovat lisääntyneet huomattavasti ja tulleet näkyvämmiksi. Meneillään on suuria muutoksia, jotka, paitsi että ne vaikuttavat luontoon, ympäristöön ja ilmastoon globaalisella tasolla, myös vaikuttavat arktiseen yhteiskunnallisesti ja paikallisesti.

Arktiksessa tullaan potentiaalisesti tekemään joukko suuria ja vaativia panostuksia luonnonvarojen, kuten öljyn, kaasun ja mineraalien hyödyntämiseksi. Monet maat ja yritykset kohdistavat katseensa Arktikseen sitä mukaa, kun luonnonvarat muualla maailmassa vähenevät ja kustannukset niiden hyödyntämisestä nousevat.

Eräiden arvioiden mukaan neljännes maapallon vielä löytämättä olevista öljy- ja kaasuvaroista saattavat sijaita napapiirin pohjoispuolella. Arktiksen alueen luonnonvarojen mahdollinen hyödyntäminen voi merkitä hyvin suuria kuormituksia ympäristölle, ja ympäristökatastrofien riski tulee lisääntymään jyrkästi. Vaikutuksia kohdistuu myös näiden alueiden väestöön, kun suuren mittakaavan yritykset kohtaavat pienen mittakaavan yhdyskuntia. Siksi jokaisen arktisella alueella toteutettavan aloitteen on lähdettävä väestön ehdoista ja edellytyksistä. Tärkeintä on kuitenkin, että äärimmäisen herkkä luonto säästyy.

Tämän päivän modernit yhteiskunnat vaativat turvattua energiahuoltoa. Lisääntynyt kysyntä, kohoavat hinnat sekä ympäristö- ja ilmastouhat ovat asettaneet energiapolitiikan korkealle kansainvälisellä poliittisella agendalla ja energiaturvallisuuden kaltaiset käsitteet esiintyvät yhä useammin keskusteluissa.

Pohjoismaiden täytyy, kuten muidenkin EU-maiden, varautua tulevaisuuden haasteisiin turvatakseen energian saannin.

Ne suuret öljy- ja kaasuvarat, joiden odotetaan löytyvän Norjan edustalta, Barentsin mereltä, voivat pitkällä tähtäyksellä muodostua tärkeäksi energiaresurssiksi koko Euroopalle.

Parasta saatavissa olevaa teknologiaa on tällöin käytettävä, jottei tälle herkälle ympäristölle aiheuteta seuraamuksia.

Elinkeinovaliokunta on yhdessä ympäristö- ja luonnonvaravaliokunnan kanssa tehnyt ehdotuksen suositukseksi koskien energiatehokkuutta, uusiutuvaa energiaa ja energiatutkimusta, jossa muun muassa viitataan sopimukseen North Sea Grid Initiative. Vastaava kartoitus on käynnistettävä Pohjoismaiden ministerineuvoston aloitteesta asianomaisten maiden kanssa koskien kaasutoimituksia Barentsin mereltä Pohjoismaihin.

Edellä esitetyn perusteella elinkeinovaliokunta ehdottaa näin ollen:

Pohjoismaiden neuvosto suosittaa Pohjoismaiden ministerineuvostolle, että se kartoittaa mahdollisuuksia lisääntyvälle energiayhteistyölle asianomaisten maiden kanssa koskien kaasutoimituksia Barentsin mereltä Pohjoismaihin ympäristölliseen ja kestävään näkökulmaan perustuen ja että se kartoittaa arktisilla alueilla, muun muassa Grönlanti, Suomi, Islanti, Norja ja Ruotsi, harjoitettavaan kaivostoimintaan liittyvien yhteisten panostusten, esimerkkinä kuljetukset/infrastruktuuri, edellytyksiä ja tarvetta.

Skandinavisk oversettelse:

Ärade fru president! Arktis är på väg att bli ett politiskt allt viktigare område där utmaningarna på senare år ökat betydligt och blivit synligare. Stora förändringar är på gång och de påverkar inte bara natur, miljö och klimat på global nivå utan också det arktiska, både samhälleligt och lokalt.

En rad stora och krävande satsningar kommer potentiellt att göras i Arktis för att utnyttja naturresurser såsom olja, gas och mineraler. Flera länder och företag riktar sina blickar mot Arktis i takt med att naturresurserna på andra håll i världen minskar och kostnaderna för att utnyttja dem stiger.

Enligt vissa bedömningar kan en fjärdedel av de olje- och gasfyndigheter som inte ännu hittats vara belägna norr om polcirkeln. Ett eventuellt utnyttjande av naturresurserna i Arktis kan innebära mycket stora belastningar på miljön och risken för miljökatastrofer kommer att öka markant. Konsekvenserna drabbar också befolkningen i områdena då storskaliga företag möter småskaliga samhällen. Därför bör varje initiativ som genomförs i det arktiska området utgå ifrån befolkningens villkor och förutsättningar. Huvudsaken är ändå att den extremt känsliga naturen skonas.

Dagens moderna samhällen kräver en tryggad energiförsörjning. Ökad efterfrågan, stigande priser samt miljö- och klimathot har placerat energipolitiken högt på den internationella politiska agendan, och begrepp såsom energisäkerhet förekommer allt oftare i debatterna.

De nordiska länderna måste, liksom andra EU-länder, förbereda sig på framtida utmaningar för att trygga tillgången på energi.

De stora olje- och gasfyndigheter som väntas hittas utanför Norges kust, i Barentshavet, kan på lång sikt bli en viktig energiresurs för hela Europa. Den bästa tillgängliga teknologin måste då användas för att undvika konsekvenser för denna känsliga miljö.

Näringsutskottet har tillsammans med miljö- och naturresursutskottet gjort ett förslag till rekommendation om energieffektivitet, förnybar energi och energiforskning med hänvisning till bland annat avtalet North Sea Grid Initiative. En motsvarande kartläggning om gasleveranser från Barents hav till de nordiska länderna måste startas på initiativ av Nordiska ministerrådet tillsammans med berörda länder.

Med utgångspunkt i ovanstående föreslår näringsutskottet följande:

Nordiska rådet rekommenderar Nordiska ministerrådet att kartlägga möjligheterna till ett ökat bärkraftigt energisamarbete med berörda länder gällande gasleveranser från Barentshavet till de nordiska länderna ur en miljömässig och hållbar synvinkel samt att kartlägga förutsättningarna för och behovet av gemensamma satsningar, till exempel på transport/infrastruktur, när det gäller gruvverksamheten i de arktiska områdena, bland annat Grönland, Finland, Island, Norge och Sverige.