Arto Pirttilahti (Hovedindlæg)

Herra presidentti! Tuon keskiryhmän näkemyksen tähän neuvostolle. Aluksi haluan antaa hyvät kiitokset nopeasta työstä valiokunnalle ja työryhmille. Raportti pohtii rikkidirektiivin aiheuttamia ongelmia laajasti. Se myös esittää hyviä, toteuttamiskelpoisia toimenpiteitä, joihin tulee tarttua riittävillä poliittisilla ja taloudellisilla voimavaroilla.

Keskiryhmä haluaa erityisesti korostaa kahta asiaa.

Ensimmäisenä asia on kilpailukyky. Pohjoismaiden tulee nopeasti tehdä toimenpiteitä, joilla lievennämme rikkidirektiivin vaikutuksia kilpailukykyymme. Suomen tilanne on varmasti kaikkein hankalin, koska merikuljetuksilla on keskeinen osa vientiteollisuudessamme. Asiat koskevat kuitenkin kaikkia Pohjoismaita. Tuleekin toimia yhdessä ja samaan suuntaan. Rikkipäästöjen vähentämiseksi vaadittujen investointien rahoitukseen on löydettävä ratkaisuja ja rahoituslähteitä. Haasteiden edessä teollisuus on aina löytänyt uusia teknisiä ratkaisuja. Suomalaisista varustamoista löytyy nytkin esimerkkejä, kuinka uusia innovaatioita syntyy paineen alla. Vaikutukset kilpailukykyyn on vain saatava kompensoitua. On muistettava, että merenkuljetusalalle on tulevina vuosina tulossa myös muita ympäristöpäätöksiä, kuten typpidirektiivi.

Toisena asiana nostan esille kansainvälisen vaikuttamisen. Pohjoismaiden tulee toimia vahvassa yhteistyössä, jotta rikkidirektiivi otetaan käyttöön koko Euroopassa. Myös rikkidirektiivin globaalia käyttöönottoa on yhteisvoimin edistettävä. Kuljetuksiin liittyvät ympäristöasiat ovat merkittäviä ei vain Pohjoismaissa ja Euroopassa vaan koko maailmassa. Käsi kädessä uusien säädösten kanssa tulevat esimerkiksi ympäristöteknologia ja uudentyyppiset polttoaineet. Pohjoismainen osaaminen näillä osa-alueilla on varteenotettava. Emme asettaisi tavoitteeksi pelkästään kansallisten ympäristövaikutusten vähentämistä, vaan meillä on myös tarjota käytännön ratkaisuja ja keinoja siihen pääsemiseen.

Skandinavisk oversettelse

Herr president! Jag ska presentera mittengruppens ståndpunkt för rådet. Först vill jag tacka utskottet och arbetsgrupperna för att de arbetat raskt. Rapporten ger en omfattande analys av problemen med svaveldirektivet. Den framlägger också bra och genomförbara åtgärder som vi bör vidta och ge tillräckliga politiska och ekonomiska resurser. 

Mittengruppen vill betona två frågor.

Den första frågan är konkurrenskraften. De nordiska länderna bör snabbt vidta åtgärder för att lindra svaveldirektivets konsekvenser för vår konkurrenskraft. Finlands situation är säkert allra svårast eftersom sjötransporterna är en väsentlig del av vår exportindustri. Frågan berör dock alla nordiska länder. Vi bör följaktligen agera tillsammans och i samma riktning. Vi måste finna lösningar och finansieringskällor för de investeringar som krävs för att minska svavelutsläppen. Industrin har alltid funnit nya tekniska lösningar då den stått inför utmaningar. Även nu finns det i finländska rederier exempel på hur nya innovationer uppstår under press. Följderna för konkurrenskraften måste emellertid kompenseras. Vi bör komma ihåg att också andra beslut om miljön, såsom kvävedirektivet, väntas inom sjöfartssektorn under de närmaste åren.

Den andra frågan jag tar upp är vårt internationella inflytande. Norden bör samarbeta intensivt för att svaveldirektivet ska tas i bruk i hela Europa. Vi måste också tillsammans arbeta för att svaveldirektivet ska tas i bruk globalt. Transportrelaterade miljöfrågor är viktiga inte bara i Norden och Europa utan i hela världen. Miljöteknologi och nya bränsletyper går till exempel hand i hand med nya bestämmelser. De nordiska ländernas kompetens på dessa delområden är betydande. Vi skulle inte ha som mål enbart att reducera nationella miljökonsekvenser utan vi kan också erbjuda praktiska lösningar och metoder för att nå målet.