251. Susanna Koski (Indlæg)

Tietoja

Laji
Indlæg
Puheen numero
251
Henkilö
Speaker role
Udvalget for et Holdbart Nordens talsperson
Päivämäärä

Arvoisa presidentti, hyvät kollegat! Boreaaliset metsät ovat tunnusomaisia Pohjolalle. Metsätalouden merkitys on huomattava työpaikkojen ja uusiutuvan energiantuotannon ja kestävään kulutukseen siirtymisen kannalta. Metsämme kasvavat vahvemmin kuin koskaan aikaisemmin.

Euroopan tasolla on myös havahduttu metsien tärkeyteen. EU:ssa neuvoteltiin metsien kestävistä hakkuutasoista paljon huomiota saaneen LULUCF-nimisen lakiesityksen yhteydessä. Suomen ja Ruotsin kannat olivat hyvin lähellä toisiaan, mutta tästä huolimatta näistä neuvotteluista kuitenkin puuttui yhteispohjoismainen ääni. Neuvotteluissa ilmeni myös, että käsitykset metsästä ja metsätaloudesta vaihtelevat maasta toiseen myös EU:ssa.

LULUCF-lakiehdotus on paketissa, mutta kansallisilla metsävaroillamme ja niiden käytöllä politikoidaan ilmastotoimissa vielä pitkään. Siksi kyseessä oleva ehdotus on ajankohtainen ja tärkeä. Sen tärkeyttä alleviivaa myös kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuussa julkaistu raportti.

Siinä missä metsänielujen kasvattaminen tarkoittaa meillä metsien museointia ja hakkuurajoituksia, muualla maailmassa se tarkoittaa metsittämistä. Metsäkato tarkoittaa muualla maailmassa aavikoitumista, mutta boreaalisissa metsissä se on mahdotonta. Pohjolan hyvin hoidetut mittavat metsäalat ovatkin kautta aikojen toimineet ilmaisena ilmastotyönä, hiilinieluina, koko Euroopalle.

Pohjoismaissa hyödynnetään metsiä ja nautitaan niistä yhtä aikaa. Siksi metsien eri käyttömuotoja ei tulisi asettaa vastakkain. Metsien käytön rajoitusten sijasta tulisi keskittyä siihen, miten hehtaareja ja  kuutioita voisi lisätä paitsi Pohjoismaissa, myös maailman metsissä.

Muistutan, että EU:n energia- ja ilmastopolitiikka sekä niiden muutokset koskettavat myös Euroopan talousaluetta.

Huippuluokkaisen metsäasiantuntemuksemme viennillä voisimme tehokkaammin olla mukana globaalissa ilmastotyössä ja edistää siten kestävää kehitystä myös muualla maailmassa.

Yhteinen vaikuttaminen EU:hun metsäkysymyksissä olisi siis hyödyksi kaikille Pohjoismaille. Tällä ymmärryksellä ja osaamisella pystyvät Pohjoismaat puhaltamaan yhteiseen hiileen EU:ssa. Yhteispohjoismaisin voimin voimme puolustaa kestävästi hoidettuja metsiämme ja niiden ympärille syntynyttä osaamistamme, kuten tekniikkaa ja teknologisia innovaatioita.

EU:n signaalit kunnianhimoisemmasta ilmastopolitiikasta synnyttävät sekä tarpeen että tilan yhteispohjoismaiselle äänelle EU:n suuntaan.

Skandinavisk oversættelse:

Ärade president, bästa kollegor! Boreala skogar är karakteristiska för Norden. Skogsbruket är mycket viktigt för sysselsättningen och vid övergången till förnybar energi och hållbar konsumtion. Våra skogar växer kraftigare än någonsin.

Också Europa har insett skogens betydelse. EU förhandlade om en hållbar avverkning i samband med den uppmärksammade LULUCF-propositionen. Finland och Sverige stod varandra mycket nära i frågan, men trots det saknades en gemensam nordisk röst i förhandlingarna. Det framgick också vid förhandlingarna att uppfattningarna om skog och skogsbruk är mycket olika i EU-länderna.

LULUCF-propositionen är färdig, men spelet om våra nationella skogsresurser och användningen av dem kommer att fortgå länge i klimatpolitiken. Därför är det här förslaget aktuellt och viktigt.  Den internationella klimatpanelens rapport som publicerades i oktober understryker dess vikt.

Hos oss innebär större kolsänkor i skogarna en museifiering av skogarna och begränsad avverkning, medan de i övriga världen innebär odling av skog. Avskogning innebär i resten av världen ökenspridning, men i boreala skogar är det omöjligt. Norden har genom tiderna skött sina omfattande skogar väl, vilket har utgjort ett gratis klimatarbete för hela Europa i form av kolsänkor.

I de nordiska länderna både brukar vi skogarna och njuter av dem. Därför borde olika sätt att använda skogen inte ställas mot varandra. I stället för att begränsa bruket av skog borde vi koncentrera oss på att utöka antalet hektar och kubikmeter skog, inte bara i Norden utan också globalt.

Jag vill påminna om att EU:s energi- och klimatpolitik samt förändringarna i den också berör Europeiska ekonomiska samarbetsområdet.

Om vi exporterade vår kompetens i skogsfrågor kunde vi effektivare delta i det globala klimatarbetet och på så sätt främja en hållbar utveckling också i övriga världen.

Därför skulle det gagna de nordiska länderna att samfällt försöka påverka EU i skogsfrågor. Med våra insikter och kunskaper kan de nordiska länderna göra gemensam sak i EU. Med en samnordisk insats kan vi försvara våra hållbart skötta skogar och den kompetens som bildats kring dem, såsom teknik och tekniska innovationer.

EU:s signaler om en mer ambitiös klimatpolitik skapar både behov och utrymme för en gemensam nordisk röst i förhållande till EU.