Andrzej Tichý

Andrzej Tichýn Kairos-romaanin lukija kohtaa äänien ja tapahtumien ryöpyn, josta syntyy terävä ja osuva kuva oman aikamme katkeruuden ja voimattomuuden tunteista. Kairos on kriisihetki, kahden tapahtuman välinen kriittinen piste, jonka vastakohtana on kronos, lineaarinen aika. Vallalla on taloudellinen fatalismi, joka suo yksilölle yhden tietyn tehtävän, eikä siltä voi välttyä kukaan pyristelyistä huolimatta, Tichý kirjoittaa. Onko siis olemassa mitään niin vahvaa voimaa, joka tarjoaisi ulospääsyn tästä eksistentiaalisesta ja poliittisesta ongelmasta?

Tichýn romaani on kriisipäiväkirja, joka kuvaa apokalyptista nykytilaa ja pohtii mahdollisia ulospääsyteitä. Keskustelun toisena ääripäänä on Brechtin näytelmä Teurastamojen pyhä Johanna, joka kuvaa aktiivisen kapinan tietä. Toinen taas on Peter Weissin kuvaus runoilija Karin Boyen viimeisistä päivistä – luovuttamisen ja itsemurhan tiestä. Näiden ääripäiden välillä vavahtelee vimmaisia tekstimassoja, joissa juoksutetaan tapahtumia, ihmisiä ja kohtaloita. Ihmiskohtaloista voidaan mainita kaksi: saksalaissosialisti Bernward Wesper, joka hänkin tappoi itsensä, sekä tunisialainen katukauppias Mohammed Bouazizi, joka sytytti itsensä tuleen ja toimi siten vuoden 2010 arabikevään kimmokkeena.

Lisäksi kohtaamme kodittomia laittomissa telttaleireissään, paikoitusalueiden prostituoituja ja epämuodostuneita lapsia, kun kohtaukset vuorottelevat saumattomasti ajassa ja tilassa erilaisten dystopisten paikkojen ja historian kohtalokkaiden tapahtumien välillä. Kaikki tämä on kuvattu häikäisevän visionäärisellä ja uskomattoman kauniilla kielellä.

Vuonna 1978 syntynyt Andrzej Tichý on julkaissut aiemmin kaksi romaania ja yhden runokirjan. Tällä neljännellä teoksellaan hän osoittaa olevansa yksi Ruotsin omaleimaisimmista ja lahjakkaimmista nuorista kirjailijoista. Tichý yhdistää moniääniseen ja virtuoosimaiseen kielenkäyttöön terävää ja iskevää yhteiskuntakritiikkiä. Kairos osoittautuu hänen tähän mennessä suurimmaksi panostuksekseen, ja sen äänien ja kuvien kudelmassa yhdistyvät syvästi henkilökohtainen historiankirjoitus armottomasta nykyajasta sekä keskustelu siitä, millaisia mahdollisia ja mahdottomia ulospääsyteitä kuvattu historiallinen dilemma tarjoaa. Romaanista kaikuvat kätketyt tai avoimet viittaukset, jotka virtaavat yhtenäisenä musikaalisena vuona, kunnes kaaos solisee ja laulaa sinfonisesti. Kairos ei tarjoa pakopaikkaa, vaan tekee räjähtävän ja ravistelevan vaikutuksen jokaiseen lukijaan, joka astuu sen voimakenttään.

Eva Ström