Liikenneyhteistyö tahdosta kiinni

23.10.19 | Uutinen
Malmtog i Kiruna
Valokuvaaja
Johannes Jansson/norden.org
Pula liikenneinfrastruktuurin kokonaisratkaisuista heikentää sekä pohjoismaista liikkuvuutta että elinkeinoelämän kilpailukykyä ja kannattavuutta. Tämä nakertaa myös pääministerien visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue. Pohjoismaiden neuvoston yksimielinen näkemys asiasta saa nyt tukea myös elinkeinoelämän johtajilta.

Hyvä rahti- ja henkilöliikenneinfrastruktuuri on kuuma puheenaihe koko Pohjolassa. Tunnelin päässä ei kuitenkaan juuri pilkota valoa ainakaan Pohjoismaiden rataverkon näkökulmasta, sillä alan yleisenä ongelmana on kunnossapidon ja uusien investointien puute. Tämä kävi selvästi ilmi Ruotsin Jönköpingissä, jossa pidettiin vuotuinen Elmia Nordic Future Transport Summit -liikennekonferenssi.

– Meillä on rahaa, tekniikkaa, tarvetta ja ympäristösyitä. Nyt puuttuu vain poliittista tahtoa, sanoi Värmlannin–Østfoldin rajakomitean sihteeristön johtaja Alf Johansen ja kirvoitti yleisöltä aplodit.

Johansen puhui Oslon ja Göteborgin välisen luotijunayhteyden toteuttamisesta. Se on kuitenkin vain yksi monista pohjoismaisista infrastruktuurihankkeista, joissa kaivattaisiin yhteistyötä ja tuleviin liikenneratkaisuihin liittyvää yhteisymmärrystä.

Meillä on rahaa, tekniikkaa, tarvetta ja ympäristösyitä. Nyt puuttuu vain poliittista tahtoa.

Alf Johansen, Värmlannin–Østfoldin rajakomitean sihteeristön johtaja

Elmia Nordic Future Transport Summit -konferenssin päähuomio on rajat ylittävässä yhteistyössä, joka liittyy rahoitukseen, osaamisen kehittämiseen sekä tulevaisuuslähtöiseen t&k-toimintaan. Puheenvuoroista välittyi selvästi, että konferenssissa kaivattiin Pohjoismaiden liikenneministereitä. Heidät kaikki oli kyllä kutsuttu.

– On sääli, että Pohjoismaiden liikenneministerit eivät priorisoi Elmiaa. Tämä on nimenomaan paikka, jossa keskustellaan tulevaisuuden infrastruktuurista ja kehitetään sitä. Elmiassa ministereillä olisi ollut mahdollisuus puhua muistakin kuin vain maakohtaisista hankkeista. Paljon kiinnostavampaa olisi kuulla, mitä he aikovat tehdä yhdessä, totesi Pohjoismaiden neuvoston vanhempi erityisasiantuntija Johan Lindblad.

Rataverkon rappeutuminen maksaa

Kunnossapito- ja yhteistyöpuutteet on huomattu muun muassa Pohjoismaiden metsäteollisuudessa. Rahtiliikenteen takkuamisella on suuria taloudellisilla vaikutuksia varsinkin metsäteollisuudelle, mutta myös yleisesti Pohjoismaiden elinkeinoelämälle. Ruotsin metsäteollisuuden kuljetusjohtaja Karolina Boholm tiesi kertoa, että kuljetuskustannusten osuus alan liikevaihdosta on keskimäärin yli 20 prosenttia. Vaikka hinnat nousevat, rautatiekuljetusten laatu heikkenee.

– Vanha ja rappeutunut infrastruktuuri tuottaa ongelmia kaikille toimijoille. Ongelmat taas aiheuttavat lisäkustannuksia ja heikentävät kannattavuutta, mikä vähentää investointeja ja kasvattaa ongelmia entisestään. Rataverkko on ajautunut kierteeseen, joka on ratkaistavissa vain kunnossapidon tuntuvalla parantamisella. Sen jälkeen tarvitaan myös uusinvestointeja, Boholm sanoo.

Boholmin mukaan hän puhuu yhä samoista ongelmista kuin jo vuonna 2012. Rataverkon kehitys on lisäksi mennyt väärään suuntaan, vaikka teollisuus on korostanut toimivan rataverkon olevan yrityksille elintärkeä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston hyväksymästä liikkuvuuden toimintasuunnitelmasta 2019–2021 ilmenee, että liikenteen vastuuministerien tulisi tavata vähintään kerran vuoden 2019 aikana. Tavoitteena olisi selvittää yhteiset tavoitteet ja arvioida tilapäisen liikennepolitiikan ministerineuvoston perustamista. Kyseistä kokousta ei ole pidetty.

Pohjoismaiden neuvoston 87 jäsentä ovat lisäksi yksimielisesti yli puoluerajojen pyytäneet Pohjoismaiden hallituksia perustamaan liikennepolitiikan ministerineuvoston uudelleen. Sektoriministerien vastaus oli ”ei”.

Pohjoismaiden neuvosto on niin ikään vaatinut tapaamista sektoriministerien kanssa toistuvasti vuoden 2016 jälkeen, mutta kokousta ei ole saatu järjestymään.  Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan liikenneasioiden esittelijä Stein Erik Lauvås ei säästele sanojaan:

– Vaikuttaa siltä, että mailla ei ole todellista halua pohtia strategisesti ja suunnitella yhdessä Pohjoismaiden liikenneinfrastruktuuria. Kaikki maat ovat kiinni omissa suurhankkeissaan. Ehkä päättäjiltä on päässyt unohtumaan liikennettä koskeva Helsingin sopimuksen kirjaus, Lauvås huokaa.

Hän viittaa sopimuksen pykäliin 26–28, joiden mukaan Pohjoismaiden on yhdessä pyrittävä helpottamaan maiden välisiä yhteyksiä ja tavaranvaihtoa sekä ratkaisemaan tarkoituksenmukaisesti ongelmia, joita alalla saattaa esiintyä.

Kaikki maat ovat kiinni omissa suurhankkeissaan. Ehkä päättäjiltä on päässyt unohtumaan liikennettä koskeva Helsingin sopimuksen kirjaus.

Stein Erik Lauvås, Pohjoismaiden neuvoston Kasvu ja kehitys Pohjolassa -valiokunnan liikenneasioiden esittelijä
Ota yhteyttä