149. Sebastian Tynkkynen (Inlägg)
Information
Arvoisa rouva presidentti! Vapaa Pohjola -ryhmä tukee tätä esitystä.
Vapaa liikkuvuus Pohjoismaiden välillä on pohjimmiltaan kaikkien eduksi. Sitä on järkevää vahvistaa, koska sen lisäksi, että se on pohjoismaisesta näkökulmasta kannatettavaa, se on sitä myös kansallisvaltioiden näkökulmasta. Tähän ajatukseen tiivistyykin koko tavoitteen ydin: vapaan liikkuvuuden edistäminen ja sen säilyttäminen kriisitilanteissakin on kannatettavaa niin kauan kuin se on kannatettavaa jokaisen pohjoismaalaisen kansallisvaltion näkökulmasta.
Yritykset, työntekijät ja kansalaiset Pohjoismaissa kiittävät, jos maidemme välillä on yhä vähemmän sekä näkyviä kynnyksiä että näkymättömiä kynnyksiä. Hyödyt tästä jakautuvat koko yhteiskunnalle.
Joskus yhteiskunnan etu kuitenkin edellyttää sitä, että kynnyksiä on käytettävissä maidemme rajojen välillä. Kriisitilanteet ja vapaa liikkuvuus eivät voi aina olla kumppaneita. Koronakriisin aikana Suomessa rajoitettiin kansalaisten vapaata liikkuvuutta jopa maamme sisällä. Olisi kohtuutonta, jos muiden maiden kansalaisilla olisi tällaisessakin tilanteessa vahvemmat oikeudet tulla Suomeen kuin vaikkapa suomalaisilla liikkua Suomessa.
Korkeampaa kynnystä maiden välillä olisi myös tarvittu vuonna 2015, kun vapaan liikkuvuuden käsite tuli väärin käytetyksi pakolaiskriisin aikana. Vapaa liikkuvuus Pohjoismaiden välillä ei voi tarkoittaa sitä, että toiselta puolelta maailmaa voi taivaltaa läpi Pohjoismaiden aina vaikkapa Suomeen saakka. Se ei enää ole pohjoismaisen saatikka kansallisvaltion edun mukaista.
Samalla kun vapaan liikkuvuuden säilyttämistä kriisitilanteissa pyritään edistämään, on siis tarpeen varautua myös toisella tapaa. Joskus kriisitilanteessa liikkuvuutta on yksinkertaisesti pakko rajoittaa, ja siihenkin on varauduttava. Se ei ole toivottavaa, mutta kun kriisi on päällä, toivomme varmasti, että siihenkin olisi varauduttu.
Skandinavisk översättning
Ärade fru president! Gruppen Nordisk frihet stöder detta förslag.
Den fria rörligheten mellan de nordiska länderna gagnar i grunden alla. Det är vettigt att stärka den eftersom det inte bara är önskvärt ur ett nordiskt perspektiv, utan också ur nationalstaternas synvinkel. Denna tanke innefattar kärnan i hela målet: att främja den fria rörligheten och bevara den också i krissituationer är önskvärt så länge det är önskvärt ur alla nordiska nationalstaters synvinkel.
Företag, arbetstagare och medborgare i de nordiska länderna är nöjda om antalet synliga och osynliga trösklar mellan våra länder minskar. Det är till nytta för hela samhället.
Ibland ligger det dock i samhällets intresse att kunna utnyttja trösklar vid gränserna mellan våra länder. Krissituationer och fri rörlighet är inte alltid förenliga. Under coronakrisen begränsades medborgarnas fria rörlighet i Finland till och med inom vårt land. Det vore orimligt om medborgare i andra länder också i en sådan situation hade större rättigheter att komma till Finland än till exempel finländare har att röra sig i Finland.
En högre tröskel mellan länderna skulle också ha behövts 2015 då begreppet fri rörlighet missbrukades under flyktingkrisen. Fri rörlighet mellan de nordiska länderna får inte betyda att man från andra sidan världen kan färdas genom de nordiska länderna ända till exempelvis Finland. Det ligger inte längre i vare sig Nordens eller nationalstatens intresse.
Samtidigt som man strävar efter att främja bevarandet av den fria rörligheten i krissituationer är det alltså nödvändigt att förbereda sig också på andra sätt. Ibland måste man helt enkelt begränsa rörligheten i en krissituation, och det måste vi också förbereda oss på. Det är inte önskvärt, men då en kris inträffar hoppas vi säkert att vi också är förberedda för den.