Opas: muutto Islannista

1. Vakituisen osoitteen muuttamisesta Pohjoismaiden välillä on voimassa yhteispohjoismainen väestörekisterisopimus. Sen mukaan muuttajan on otettava yhteys uuden asuinmaansa rekisteriviranomaiseen. Tanskassa väestörekisteriä pitää kunta, Ruotsissa ja Norjassa veroviranomainen ja Suomessa maistraatti. Rekisteröitymisen yhteydessä saa sosiaaliturvatunnuksen.  
2. Muuttajalla on hyvä olla mukanaan tarpeeksi rahaa elättääkseen itsensä ensimmäisen viikot tai kuukaudet. On hyvä huomioida, että vuokra-asunnosta joutuu usein maksamaan takuuvuokran ja että joskus tukihakemusten, kuten asumistuki- tai lapsilisähakemuksen, käsittely voi kestää.  
3. Säännöllistä sosiaaliturvaetuutta saavan on ennen muuttoa oltava yhteydessä Islannin sosiaaliturvaviranomaiseen. Erityisen tärkeää se on niiden henkilöiden kohdalla, jotka saavat työkyvyttömyyseläkettä tai kansaneläkettä. Eläkkeensaajan on tehtävä veroilmoitus Islantiin, mutta siitäkin kannattaa ennen muuttoa kysyä lisätietoja sosiaaliturvaviranomaiselta.  
4. Toisin kuin muissa Pohjoismaissa, joissa lapsilisät maksaa joko sosiaaliturvaviranomainen tai kunta (Tanska), Islannissa niiden maksusta huolehtii veroviranomainen. Tarvittaessa veroviranomaiselta (Ríkisskattstjóri) voi pyytää todistuksen, jossa ilmoitetaan ao. henkilön lapsilisiin liittyvän oikeuden lakanneen Islannissa. Todistusta voi pyytää vasta muuton jälkeen. Todistus viedään uuden asuinmaan viranomaisille, mikä saattaa nopeuttaa maksujen alkamista uudessa asuinmaassa. Kaikissa tapauksissa todistus ei kuitenkaan ole välttämätön.  
5. Raskaana olevien on syytä ennen muuttopäätöstä tutustua suunnitellun muuttomaan äitiyslomasäädöksiin, sillä lapsen synnyinmaalla saattaa olla iso merkitys ratkaistaessa maasta toiseen muuttavan henkilön äitiyslomaoikeuden siirtymistä.  
6. Toiseen Pohjoismaahan opiskelun perässä muuttavan on syytä miettiä verotuskuntaansa. Sillä saattaa olla merkitystä esimerkiksi niille, jotka tulevat Islantiin kesäksi töihin. Lisätietoja saa Islannin veroviranomaiselta.  
7. Tullimääräyksiin tutustuminen on välttämätöntä, jos Pohjoismaasta toiseen muuttaessa aikoo ottaa mukaansa muuttokuorman tai ajoneuvon. Muuttokustannukset samoin kuin ajoneuvon uudet rekisteröintimaksut saattavat olla hyvinkin korkeita. On syytä laskea tarkkaan, kannattaako ajoneuvo ottaa mukaan.  
8. Muuttajan on hyvä tarkistaa, tarvitseeko hän lupaa tai auktorisointia voidakseen työskennellä haluamassaan ammatissa. Joissain tapauksissa luvan saanti voi viedä aikaa, joten on suositeltavaa selvittää asia tarpeeksi ajoissa.  
9. Toiseen Pohjoismaahan työn perässä muuttavan on syytä olla yhteydessä työvoimaviranomaiseen (Vinnumálastofnun) vähintään kolme viikkoa ennen muuttoa omien oikeuksiensa selvittämiseksi ja U1-lomakkeen hankkimiseksi. Todistus nopeuttaa mahdollisen työttömyysturvahakemuksen käsittelyä. U1-lomakkeen saamiseksi on esitettävä työtodistukset kolmelta viimeiseltä vuodelta. Kannattaa ottaa myös yhteys omaan ammattiliittoon ja pyytää todistus kertyneistä etuuksista. On tärkeää tarkistaa, mitä kaikkea tässä yhteydessä on muistettava, jottei menetä oikeuttaan etuuksiin. Työvoimavirastosta saa tarkempia tietoja.  
10. Työtön henkilö, joka on saanut Islannissa työttömyysturvaa vähintään neljältä viikolta, on tiettyjen ehtojen täyttyessä oikeutettu siirtämään työttömyysturvansa toiseen Pohjoismaahan. Se tapahtuu U2-lomakkeella, jota voi pyytää työvoimaviranomaiselta (Vinnumálastofnun). Katso myös yllä olevat U1-lomaketta koskevat ohjeet. Lähtömaan työttömyysturvaa on mahdollista saada enintään kolmelta kuukaudelta työn etsimisen ajaksi.  
11. On myös tarpeen olla yhteydessä omaan pankkiin, esimerkiksi tilin sulkemiseksi, laskujen osoitteenmuutosta varten tai laina-asioiden selvittämiseksi. Saattaa olla hyödyllistä pyytää omalta pankilta kirje tai suositus pankkitilin avaamista varten uudessa asuinmaassa.  
12. Kroonisten sairauksien osalta on suositeltavaa pyytää omalta lääkäriltä englanniksi tai jollakin skandinaavisella kielellä kirjoitettu kirje ja lääkeresepti välttämättömien lääkkeiden saannin turvaamiseksi uudessa asuinmaassa.  
13. Sano myös irti turhat vakuutukset. Jos sinulle on kertynyt bonuksia Islannin autovakuutukseesi, pyydä siitä todistus mukaasi, jotta voisit siirtää ne mahdolliseen uuteen liikennevakuutukseen.  
14. Muista televisiomaksun, kuntosalin, puhelinliittymän ja vastaavien irtisanominen.  
15. On hyvä ottaa tärkeimmät asiapaperit mukaan, kuten suosituskirjeet, tutkintotodistukset, lasten neuvolakortit ja mahdollinen vihkitodistus samoin kuin lasten syntymätodistukset.  
16. Muista myös ilmoittaa postille jakelun siirtämisestä eteenpäin uuteen osoitteeseen tai esimerkiksi sukulaisille ja muista myös ilmoittaa uusi osoite pankille ja virastoille.

Þegar einstaklingur flytur til útlanda í atvinnuskyni er meginreglan sú að hann falli undir almannatryggingar þess lands sem flutt er til.

Ef flutt er tímabundið úr landi til þess að vinna þá er hægt að sækja um A1 vottorð. Með því heldur einstaklingurinn áfram að vinna sér inn réttindi á Íslandi og er áfram innan íslenska tryggingakerfisins. Það getur skipt máli að hafa A1 vottorðið meðferðis þar sem það kemur í veg fyrir að tryggingagjald verði rukkað bæði hér á landi og erlendis. 

Þeir sem eiga von á greiðslum úr almannatryggingum þurfa að hafa samband við Tryggingastofnun fyrir flutning. Þetta er sérstaklega mikilvægt fyrir þá sem fá örorku- eða ellilífeyri. Skila þarf inn skattframtali á Íslandi vegna lífeyrisgreiðslna, en best er að afla upplýsinga um það hjá Tryggingastofnun fyrir brottför.

Barnabætur á Íslandi eru greiddar út af skattayfirvöldum ólíkt hinum norrænu ríkjunum þar sem þær eru greiddar af ígildi Tryggingastofnunar eða sveitarfélaginu (Danmörk). 

Hjá þeim sem ekki eru búsettir á Íslandi allt árið eru barnabætur hlutfallaðar samkvæmt dvalartíma á Íslandi. Þetta á þó ekki við um námsmenn erlendis sem halda skattalegri heimilisfesti á Íslandi, þeir eiga rétt á barnabótum hér á landi að því marki sem þær eru hærri en fengnar barnabætur eða hliðstæðar greiðslur erlendis frá.

Barnshafandi konur ættu að kynna sér vel reglur um fæðingarorlof áður en ákvörðun um flutning er tekin, þar sem það getur skipt miklu máli hvar barnið er fætt og eins þarf að hlíta nákvæmum reglum ef flytja á réttindi til fæðingarorlofs milli landa.

Nauðsynlegt er að kynna sér tollareglur vel ef flytja á búslóð eða bíl með sér til norræns ríkis. Skráningargjöld ökutækja getur verið mikill og kostnaður við flutning er oft hár og því þarf að skoða málið vel og reikna út hvort það borgi sig að taka ökutæki með.

Ef þú þiggur atvinnuleysisbætur getur þú farið í atvinnuleit til Evrópu og haldið dagpeningum þínum. Þá ferðu til útlanda með svokallað U2 vottorð, það  veitir þér rétt til að fá greiddar atvinnuleysisbætur í allt að þrjá mánuði (en þó aldrei í lengri tíma en bótaréttur leyfir) meðan þú ert að leita þér að vinnu í EES ríki. Umsóknareyðublað um U2 er hægt að nálgast á skrifstofum Vinnumálastofnunar um land allt, sem og á vef Vinnumálastofnunar.

Aðalskilyrði þess að fá útgefið U2 vottorð, eru að þú þarft að vera algjörlega atvinnulaus, hafa þegið bætur samfellt í fjórar vikur fyrir brottför og ekki hafa hafnað atvinnutilboði.

Sækja þarf um vottorðið 3 vikum fyrir brottför. Gildistími þess er allt að 3 mánuðir.

Gott getur verið að hafa samband við banka, til dæmis til að loka reikningum, breyta heimilisfangi á reikningum eða ganga frá lánum fyrir flutning. Eins getur verið gagnlegt að hafa með bréf eða eins konar meðmæli frá bankanum til að framvísa þegar opnuð eru viðskipti við banka í nýja landinu.

Gott getur verið að hafa samband við lækna og fá læknabréf á Norðurlandamáli eða ensku ef þú þjáist af undirliggjandi sjúkdómum. Gott er að hafa lyfseðil fyrir nauðsynlegum lyfjum til að hafa fyrstu vikurnar í nýju landi.

Segja þarf upp áskriftum að sjónvarpi, líkamsrækt, síma og öðru þess háttar.

Huga þarf að því að póstur berist áfram, til dæmis með því að áframsenda hann út eða til ættingja, og breyta heimilisföngum hjá bönkum og öðrum stofnunum