Ruotsin puheenjohtajakausi Pohjoismaiden neuvostossa vuonna 2019

Jessica Polfjärd & Gunilla Carlsson som nyvalgt pæsident og vicepræsident, Nordisk Råds Session 2018

Jessica Polfjärd & Gunilla Carlsson som nyvalgt pæsident og vicepræsident, Nordisk Råds Session 2018

Valokuvaaja
Sara Johannessen
Pohjoismaiden arki – demokratiaa ja kansalaisten tukea

Pohjoismaisella yhteistyöllä on kansalaisten vahva tuki. Teemme päivittäin yhteistyötä yhteisen historiamme, kulttuurimme ja arvojemme pohjalta. Vuosina 2018–2022 Ruotsin valtiopäivät muistaa ja juhlii ruotsalaisen demokratian läpimurron satavuotiskautta. Ruotsin valtuuskunta haluaa sen vuoksi kiinnittää Ruotsin puheenjohtajakaudella huomiota demokratian merkitykseen Pohjoismaiden hyvinvoinnille. Vuonna 2019 viettävät 100-vuotisjuhlaansa myös Norden-yhdistykset, ja valtuuskunta haluaa lisäksi tuoda esiin Pohjoismaiden ainutlaatuisen yhteistyön ja sen perustan – laajan tuen kansalaisten keskuudessa. Pohjoismainen yhteisö on saanut alkunsa Pohjoismaiden rajat ylittävästä yksittäisten ihmisten välisten kontaktien verkostosta. Pohjoismaisella integraatiolla ja yhteistyöllä on perinteisesti laaja kannatus. Pohjoismaista yhteistyötä tekevät esimerkiksi yritykset, ammattiliitot, poliittiset puolueet ja kansalaisjärjestöt, jotka myös ovat pohjoismaisesti integroituneita

Ruotsin valtuuskunnan puheenjohtajakauden ohjelmassa 2019 korostetaan demokratian merkitystä Pohjoismaissa ja kattavaa ihmisten välistä yhteistyötä kiinnittämällä huomio päivänpolttaviin kysymyksiin, joissa maat saavat yhteistyöllä enemmän aikaan kuin erikseen toimien, mikä luo pohjoismaista hyötyä. Kysymyksessä on kansalaisten arjen helpottaminen, kokemusten vaihto erilaisten yhteiskuntauudistusten valmistelussa ja yhteisten pohjoismaisten arvojen esilletuonti kansainvälisissä yhteyksissä.

Pohjoismaissa tarvitaan laajaa julkista yhteispohjoismaista keskustelua eri areenoilla, joilla pohditaan yhteisiä kysymyksiä. Näin voidaan taata pohjoismaisen yhteistyön ja lisääntyneen integraation demokraattinen tuki.

Pohjoismaille ominainen yhteiskunnallinen luottamus on tärkeä osa poliittisen sitoutumisen ja yhteiskunnan yleisen demokratiakehityksen edistämisessä. Demokratian perusperiaatteiden – yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, sukupuolten välinen tasa-arvo ja julkisuusperiaate – saavuttamisen taustalla on osin kansalaisten vahva sitoutuminen näihin periaatteisiin. Ruotsin valtuuskunta haluaa vuoden 2019 aikana selkeyttää demokratian käyttöönoton merkitystä kokousten, seminaarien, teemaistunnon ja vuoden lopulla pidettävän Tukholman istunnon yhteydessä. Samalla korostetaan demokratian saamaa laajaa kansalaisten tukea, mikä lisää kaikkia koskevaa, osallistavaa ja edustavaa päätöksentekoa kaikilla tasoilla.

Ylläpitääkseen pohjoismaisen yhteistyön jatkuvuutta ja relevanssia Ruotsi haluaa puheenjohtajakautensa aikana jatkaa työtä aikaisempien puheenjohtajakausien ohjelmien pohjalta ja käsitellä puheenjohtajiston ja valiokuntien asialistoille sopivia ajankohtaisia kysymyksiä. Näin ohjelma jatkaa nykyistä toimintaa ja legitimoi jatkossakin pohjoismaisen yhteistyön.

Tasa-arvo – demokratian edellytys

Demokratianäkökulma ja kansalaisten tuen merkitys

Yksi demokratian perusperiaatteista ja pohjoismaisen yhteistyön keskeisistä kysymyksistä on sukupuolten välinen tasa-arvo. Tasa-arvoiset yhteiskunnat ovat Pohjoismaiden lippulaiva ja edellytys pohjoismaisen mallin menestymiselle. Naisiin kohdistuu kuitenkin edelleen syrjintää Pohjoismaissa. Siksi tasa-arvoa edistävän työn on oltava vahvasti Pohjoismaiden asialistalla luomassa kestävää demokratiaa, jolle on ominaista osallisuus ja yhdenvertainen vaikuttaminen.

Pohjoismaat ovat tehneet hyvää yhteistyötä tasa-arvopolitiikassa yli 40 vuoden ajan, ja tasa-arvo määrittää koko aluettamme. Tällä saralla riittää kuitenkin vielä työtä – esimerkkejä tästä ovat sukupuolittuneet ammatit, kohtuuttomat palkkaerot ja naisiin kohdistuva väkivalta. Monivuotisesta taloudellisen tasa-arvon eteen tehdystä työstä huolimatta naisilla ja miehillä on edelleenkin erilaiset edellytykset saada työpaikka ja säilyttää se sekä kehittyä työelämässä. Erityisen haasteellinen on ulkomailla syntyneiden naisten tilanne. Kaikilla Pohjoismailla on samankaltaisia haasteita kotouttamisen ja osallistamisen suhteen. Yhteiskunnallisen syrjäytymisen vähentäminen ja ennaltaehkäisy tasa-arvotyöllä edellyttää pitkän aikavälin panostuksia monilta toimijoilta ja monilla eri alueilla kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti. Tasa-arvotyöhön on otettava mukaan myös pojat ja miehet sosiaalisten normien ja stereotypioiden muuttamiseksi.

Ruotsin valtuuskunta haluaa vuoden 2019 aikana kiinnittää huomiota kansallisen tasa-arvotyön tehostamiseen Pohjoismaissa. Maiden on opittava toisiltaan ja pyrittävä ratkaisemaan esimerkiksi palkkaeroihin, epätasa-arvoisiin valtasuhteisiin ja syrjäytymiseen liittyviä ongelmia ja parantaa siten mahdollisuuksia lisätä osallistamista ja demokraattista osallisuutta.

▶ Miten saavutetaan vallan ja vaikuttamisen tasainen jakautuminen (määrällinen edustus ei aina takaa tasapuolista jakoa)?

▶ Mitä Pohjoismaiden on tehtävä poistaakseen sukupuolten väliset palkkaerot?

▶ Miten ulkomailla syntyneitä naisia saadaan enemmän työmarkkinoille, miten syrjäytymistä vähennetään ja miten luodaan edellytykset demokraattisen osallisuuden lisäämiselle?

▶ Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä tasa-arvoisen ja demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi?

Digitalisaatio ja digitaalinen osaaminen – demokratian uudet edellytykset

Demokratianäkökulma ja kansalaisten tuen merkitys

Digitalisaatio on teollistumisen jälkeen suurin yhteiskuntaamme mullistava prosessi. Kehitys asettaa täysin uusia vaatimuksia, tarpeita ja ehtoja yksilöille, yhteiskunnalle, yrityksille, julkiselle sektorille, työelämälle, koulutukselle ja kansalaisyhteiskunnalle. Tämä vaikuttaa kasvuun ja kestävyyteen, hyvinvointiin, yhdenvertaisuuteen, turvallisuuteen ja demokratiaan. Digitaalinen kehitys on muuttanut sitä, miten ihmiset vastaanottavat tietoa, kommunikoivat ja toimivat suhteessa toisiinsa, mikä pitkällä aikavälillä vaikuttaa yhteiskunnallisen osallistumisen edellytyksiin. Edustuksellisessa demokratiassa puolueet edustavat kansalaisia. Pohjoismaissa tarvitaan jatkossakin laajaa julkista yhteispohjoismaista keskustelua eri areenoilla, joilla Pohjoismaiden asukkaat pohtivat yhteisiä kysymyksiä. Digitalisaatio antaa mahdollisuuden vahvistaa kansalaisten sitoutumista. Se lujittaa poliitikkojen ja äänestäjien välisiä siteitä, jos sitä hyödynnetään kansalaisten kanssa käytävään keskusteluun yhteisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseksi.

Pohjoismaat ovat julkisen sektorin digitaalisten järjestelmien kehittämisen kärkimaita. Myös terveydenhuoltojärjestelmissä kehitetään uusia digitaalisia ratkaisuja, kuten e-terveys. Digitalisaatio on ajankohtainen ja priorisoitu aihe neuvoston monissa valiokunnissa sekä niin Pohjoismaiden neuvoston kuin Pohjoismaiden ministerineuvoston vuoden 2018 puheenjohtajakauden ohjelmissa. Työmarkkinoiden uudet digitaaliset ympäristöt asettavat vaatimuksia osaamisen kehittämiselle. Kansalaisten digitaalista osaamista on kohennettava vastaamaan tulevaisuuden työmarkkinoiden tarpeita, mikä edellyttää digitaalista johtajuutta sekä mahdollisuutta elinikäiseen oppimiseen.

Ruotsin valtuuskunta toivoo, että Pohjoismaiden neuvosto jatkaa vuoden 2019 aikana työtä sen puolesta, että digitalisaatiota lisätään käyttäjälähtöisesti. Päähuomion on oltava kansalaisissa, ja on tärkeää ottaa huomioon myös se, etteivät kaikki osaa käyttää erilaisia digitaalisia järjestelmiä. Kaikille ihmisille – naisille ja miehille, tytöille ja pojille – sosiaalisesta taustasta, toimintakyvystä ja iästä riippumatta on tarjottava edellytykset saada digitaalista tietoa ja julkisia palveluja sekä osallistua yhdenvertaisina yhteiskunnan toimintaan.

▶ Miten voimme varmistaa kansalaisten kyvyn ja mahdollisuuden toimia digiyhteiskunnan hyväksi ja osallistua sen toimintaan?

▶ Miten voimme lisätä kannustimia digitaalisen osaamisen sekä työelämässä ja digiyhteiskunnassa tarvittavien kykyjen jatkuvaan kehittämiseen?

▶ Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi?

Rajaesteet

Demokratianäkökulma ja kansalaisten tuen merkitys

Ennaltaehkäisemällä ja ratkaisemalla rajaesteitä Pohjoismaiden neuvosto voi osaltaan helpottaa ihmisten arkea. Rajaesteissä on kysymys käytännöllisistä ja arkisista ongelmista. Pohjolan integraation edistämiseksi on raivattava esteitä ja lisättävä tietoa, jonka puuttuminen vaikeuttaa monin eri tavoin muuttoa, pendelöintiä, opiskelua tai yritystoimintaa Pohjoismaiden välillä. Rajaesteisiin liittyviä toistuvia teemoja ovat muun muassa e-reseptit, etähoito, mahdollisuus pendelöidä, opiskella ja tehdä työtä raja-alueilla, rakennusalan ehtojen parantaminen, ammattipätevyyksien vastavuoroinen tunnustaminen, rinnastettavat koulutukset ja ammattipätevyysvaatimukset sekä kulttuurityön esteiden raivaaminen.

Ruotsin valtuuskunta haluaa vuoden 2019 aikana jatkaa rajaestekysymysten priorisointia ja torjua uusien rajaesteiden syntymistä uuden kansallisen lainsäädännön ja EU-direktiivien täytäntöönpanossa. Tämä toteutuu ennaltaehkäisevän pohjoismaisen lainsäädäntöyhteistyön ja EU-lainsäädännön täytäntöönpanoon liittyvän koordinoinnin avulla. Pohjoismaiset yhteistyöministerit päättivät syyskuussa 2016 tilata raportin, jossa tarkastellaan pohjoismaisen oikeusyhteistyön mahdollisuuksia vahvistaa Pohjolan integraatiota. Loppuraportissa todetaan muun muassa, kuinka tärkeää on lainsäädäntöyhteistyön poliittinen tuki ja sen priorisointi. Pohjoismaiden neuvosto voisi tässä yhteydessä asettaa tärkeysjärjestykseen alueet, joilla pohjoismaista yhteistyötä tulisi erityisesti tehdä.

▶ Pohjoismaiden neuvosto seuraa ministerineuvoston strategiaselvitystä pohjoismaisesta oikeusyhteistyöstä.

▶ Miten voimme uuden kansallisen lainsäädännön laatimisessa ja EU-direktiivien täytäntöönpanossa estää uusien rajaesteiden syntymisen?

▶ Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi?

Ilmasto – rajatylittävä demokratian ja kestävän kehityksen edellytys

Ilmastonmuutos on yksi aikamme suurista haasteista, ja ympäristökysymykset ovat luonteeltaan rajatylittäviä. Ilmasto vaikuttaa elintarviketurvallisuuteen, puhtaan veden saantiin, luonnonvarojen ja ekosysteemien kestävään hyödyntämiseen, ihmisten turvallisuuteen, tasa-arvoon ja terveyteen sekä talouskasvuun. Pohjoismaiden neuvosto on jo pitkään työskennellyt ympäristö- ja ilmastokysymysten parissa. Neuvosto pitää YK:n kestävyystavoitteita hyvin tärkeinä ja pyrkii tuomaan ne työssään esille.

Pohjoismaiden ministerineuvosto laati vuosina 2017–2018 pohjoismaisen ympäristösektorin strategiaselvityksen. Tavoitteena oli löytää uusia vaikutusmahdollisuuksia maiden välisessä ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä. Raportin mukaan muovin kierrätyksessä ja uusiokäytössä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia. Raportissa ehdotetaan, että Pohjoismaat perustavat foorumin, jolla varmistetaan muovinkäytön vastuullisuus ja vahvistetaan kiertotaloutta. Muoviin liittyvät kysymykset ovat olleet monen vuoden ajan tärkeä pohjoismainen yhteistyöalue. Muovin käyttö on kaikkien kansalaisten arkipäivää, ja se voi olla pohjoismaisen yhteistyön ensi askel kiertotalouden läpimurrossa ja luonnonvarojen käytön vähentämisessä.

Suuri osa lisääntyneistä kasvihuonekaasupäästöistä tulee fossiilisten polttoaineiden tuotannosta, jalostamisesta ja käytöstä. Kaikkien Pohjoismaiden on sopeutettava liikenne- ja kuljetussektoriaan pyrittäessä luopumaan fossiilisista polttoaineista. Pahimmassa tapauksessa ilmastonmuutos voi vaikuttaa negatiivisesti muihin ympäristökysymyksiin. Ilmasto, liikenne, ilmanlaatu ja terveys liittyvät toisiinsa.

Ruotsin valtuuskunta haluaa vuonna 2019 kiinnittää huomion ministerineuvoston strategiaselvitykseen sekä tukea Agenda 2030:n ja Pariisin sopimuksen pohjoismaista täytäntöönpanoa. Lisäksi valtuuskunta toivoo Pohjoismaiden neuvoston jatkavan työskentelyä arkeen liittyvien ympäristö- ja ilmastokysymysten parissa, kuten muovijätteen ja mikromuovin vähentämisessä ja kiertotalouden vahvistamisessa. Nämä kysymykset ovat tärkeitä paitsi arjen kannalta myös kansallisesti, pohjoismaisesti, alueellisesti ja globaalisti.

▶ Pohjoismaiden neuvosto seuraa ministerineuvoston raporttia uusista vaikutusmahdollisuuksista ympäristö- ja ilmastoyhteistyössä.

▶ Miten Pohjoismaat voivat edistää tiedon ja esimerkkien avulla kestävää kehitystä ja miten meidän on Pohjoismaissa toimittava uusien ympäristötavoitteiden ja Agenda 2030:n toteuttamiseksi?

▶ Ilmasto, liikenne, ilmanlaatu ja terveys liittyvät toisiinsa. Mitä neuvosto voi tehdä sen hyväksi, että Pohjoismaiden liikennesektorilla voitaisiin luopua fossiilisista polttoaineista?

▶ Mitä voimme oppia toisiltamme? Millainen on politiikan ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutus? Mitä on tehtävä demokraattisen yhteiskunnan varmistamiseksi?