Terveydenhuollon pohjoismaisen valmiusryhmän (Svalbard-ryhmän) toimeksianto

Terveydenhuollon pohjoismainen valmiusyhteistyö

Svalbard-ryhmän (jäljempänä ryhmä) työ perustuu yhteispohjoismaiseen terveydenhuollon puitesopimukseen, joka allekirjoitettiin vuonna 2002.

Svalbard-ryhmän jäsenet edustavat Suomen, Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Islannin sekä Ahvenanmaan, Färsaarten ja Grönlannin itsehallintoalueiden hallituksia.

Yhteispohjoismaisen terveydenhuollon puitesopimuksen tavoitteena on 2 artiklan mukaan mahdollistaa Pohjoismaiden välinen valmistelu- ja kehittämisyhteistyö kriisi- ja katastrofitilanteiden varalta, näihin mukaan lukien luonnonkatastrofit ja mm. radioaktiivisella säteilyllä, biologisilla ja kemiallisilla tekijöillä aiheutetut tai niistä aiheutuneet tapahtumat (onnettomuudet ja terroriteot).

Artiklan 3 mukaan sopimus koskee toimivaltaisten viranomaisten yhteistyötä terveyden- (ja sosiaali)huollon alalla.

Artiklan 4 mukaan Pohjoismaat velvoitetaan

1. avustamaan pyynnöstä toisiaan niin pitkälle kuin se tämän sopimuksen määräysten mukaisesti on mahdollista
2. tiedottamaan toisilleen niin pikaisesti kuin mahdollista suunnittelemistaan tai toteutettavista toimista, joilla oletetaan olevan tai joilla on merkitystä muille Pohjoismaille
3. edistämään tämän sopimuksen mukaista yhteistyötä kansallisissa laeissa, asetuksissa ja muissa oikeussäännöissä ja poistamaan tämän yhteistyön esteitä niin pitkälti kuin se on mahdollista
4. luomaan mahdollisuudet kokemustenvaihtoon ja yhteistyöhön osaamisen kehittämisessä
5. työskentelemään yhteistyön kehittämiseksi tällä alueella
6. tiedottamaan toisilleen olennaisista muutoksista maiden valmiusjärjestelmissä lainmuutokset mukaan lukien.

Svalbard-ryhmä saa toimeksiantonsa sosiaali- ja terveyspolitiikan ministerineuvostolta (MR-S), ja sen lähtökohtana on yhteispohjoismainen terveydenhuollon puitesopimus.

Svalbard-ryhmän työ perustuu käsitteisiin ja määritelmiin, jotka liittyvät valmiussuunnitteluun, kriisin- ja riskienhallintaan, riskien vähentämiseen, riskien arviointiin, riskianalyysiin, ennaltaehkäisyyn, hätätoimiin, jälleenrakennukseen ja arviointiin.

Ryhmä noudattaa valmiussuunnittelussa ja hätätoimissa kokonaisvaltaista, kaikkia uhkia koskevaa lähestymistapaa (all-hazards approach).

Ryhmä on yhteispohjoismaisen terveydenhuollon puitesopimuksen alaisten viranomaisten yhteistyöelin. Ryhmän tavoitteena on parantaa yhteistyötä ja jakaa valmiuteen sekä kriisin- ja riskienhallintaan liittyvää tietoa ja osaamista Pohjoismaiden sosiaali- ja terveydenhuollossa kriisi- ja katastrofitilanteiden hallinnan parantamiseksi.

Viranomaisyhteistyöhön voivat sisältyä kriisin tai katastrofin kaikki vaiheet tai osatekijät.

Ryhmän mahdollisia tehtäviä ovat valmiussuunnittelu ja hätätoimiin liittyvä apu tilanteissa, joissa valtiot kohtaavat satunnaisia kriisejä tai katastrofeja. Ryhmä voi myös vaihtaa tietoa ja kokemuksia esimerkiksi radioaktiivisesta säteilystä sekä harvinaisten rokotteiden ja vasta-aineiden varastoinnista.

Johto ja organisaatio

Svalbard-ryhmän puheenjohtajana toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston kulloinenkin puheenjohtajamaa. Puheenjohtajamaa johtaa ryhmän työtä ja järjestää vuotuisen pohjoismaisen terveydenhuollon valmiuskonferenssin. Puheenjohtajuus kestää yleensä vuoden.

Ryhmä laatii tulevaa vuotta koskevan strategiakehyksen, joka tulee hyväksyttää sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitealla (ÄK-S). Sama koskee kaikkia Svalbard-ryhmän esittämiä suurehkoja strategiamuutoksia. 

Ryhmä päättää strategiakehyksen pohjalta vuosittain seuraavan vuoden toimintasuunnitelmasta.

Puheenjohtajamaa vastaa ryhmän työstä sekä tarvittavien asiakirjojen laatimisesta.

Kokoonpano

Ryhmässä on 1–2 kansallisesti nimitettyä jäsentä kustakin maasta ja kultakin itsehallintoalueelta.

Ryhmän työhön voi tarvittaessa osallistua muita asiantuntijoita tai yhteistyökumppaneita.

Ryhmän kokouksiin voi osallistua tarkkailijana Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön edustaja sekä kunkin asianosaisen ministeriön edustaja, elleivät ministeriöt ole jo edustettuina ryhmässä.

Menettelytavat

Ryhmä tapaa tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kahdesti puheenjohtajakauden aikana.

Maakohtaiset yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.nordhels.org. Kukin maa vastaa itse tietojen ajantasaisuudesta.

Svalbard-ryhmän työ perustuu strategiakehykseen ja kyseisen vuoden toimintasuunnitelmaan (ks. edellä).

Raportointi

Svalbard-ryhmä laatii yhteispohjoismaisen terveydenhuollon puitesopimuksen 5 artiklan mukaisesti raportin kuluneen vuoden toiminnastaan. Raportti lähetetään Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Raportti voi sisältää myös 5 artiklaan kuulumatonta toimintaa.

Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa vastaa raportin arvioinnista ja sen esittelystä sosiaali- ja terveyspolitiikan virkamieskomitealle (ÄK-S).

Kustannukset

Kukin maa vastaa omista kustannuksistaan, jotka syntyvät sen osallistumisesta Svalbard-ryhmän toimintaan.

Voimassaolo

Toimeksianto on voimassa toistaiseksi.