Hyvinvoinnista Suomen painopistealue Pohjoismaiden neuvostossa
Pohjoismaiden neuvoston johtaja Kristina Háfoss ja presidentti Erkki Tuomioja neuvoston teemaistunnossa 2022.
Ydinongelma on tuttu ja yhteinen kaikille Pohjoismaille: tulevaisuudessa on entistä vähemmän niitä, jotka työskentelevät ja maksavat veroja ja osallistuvat siten pohjoismaisen hyvinvointimallin rahoittamiseen.
Suomi tarttuu ongelmaan Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaana ja haluaa ohjelmansa mukaan tehdä kriittisen arvion pohjoismaisen mallin nykytilasta ja haasteista. Tavoitteena on taata mallin edellytykset tulevaisuudessakin.
Monia taustasyitä
Pohjoismaiden neuvoston vuoden 2022 presidentti, sosiaalidemokraatti Erkki Tuomioja katsoo nykyhaasteiden johtuvan monista syistä. Hän mainitsee muun muassa väestön ikääntymisen, globalisaation ja kotoutumisen sekä hyvinvointimalliin ”kyllästymisen”, joka johti hänen mukaansa vielä 5–10 vuotta sitten ”uusliberalistiseen hyökkäykseen hyvinvointimallin perusteita kohtaan”.
Tuomioja uskoo kuitenkin, että Pohjoismailla on mallin ansiosta paremmat lähtökohdat haasteiden kohtaamiseen kuin muilla mailla.
– Pohjoismainen hyvinvointimalli tarjoaa hyvät edellytykset tehdä Pohjolasta kestävän kehityksen edelläkävijän niin ekologisesti, sosiaalisesti kuin taloudellisestikin, Tuomioja sanoo.
Talous kulmakivenä
Pohjoismaiden neuvoston varapuheenjohtaja, perussuomalaisten Lulu Ranne korostaa, että kestävän kehityksen kaikkien ulottuvuuksien on oltava tasapainossa. Erityisesti hän painottaa taloutta.
– Talous on kulmakivi, johon nojaamalla voimme tarjota kansalaisillemme turvaa. Taloudellinen vakaus on myös kestävän hyvinvointimallin edellytys. Pohjoismaiden taloudet ovat uusien haasteiden edessä, ja tilanne haastaa myös pohjoismaisen mallin, Lulu Ranne sanoo.
Puhetta hyvinvoinnin tulevaisuudesta
Pohjoismaisen hyvinvointimallin haasteet ja tulevaisuus puhuttivat viimeksi Pohjoismaiden neuvoston maaliskuisessa teemaistunnossa Malmössä, jossa aiheesta käytiin erillinen keskustelu.
Pohjoismaisten yhteistyöministerien puheenjohtajana toimiva Norjan ministeri Anne Beathe Tvinnereim huomautti puheenvuorossaan, että maidemme mahdollisuudet rahoittaa pohjoismaista hyvinvointia ovat riippuvaisia uusien työpaikkojen luomisesta ja työmarkkinaintegraation lisäämisestä.
Keskustelussa käytiin tärkeää pohdintaa ilmastonmuutoksen vaikutuksesta sosiaaliturvaan – vihreä siirtymähän johtaa väistämättä joidenkin työtehtävien häviämiseen ja uusien syntymiseen.
Keskustelussa painotettiin myös pohjoismaisen hyvinvointimallin aktiivista kehittämistä ja pitkäjänteisen päätöksenteon tarvetta. Keskustelussa vallitsi silti laaja yksimielisyys siitä, että pohjoismainen malli on ainutlaatuinen ja vaalimisen arvoinen.
