Islantilainen pohjoismaisen rajaestetyön ruorissa vuonna 2023

Vapaa liikkuvuus on pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä ja keskiössä myös Pohjoismaiden pääministerien visiossa, jonka mukaan Pohjolasta tulee maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii Siv Friðleifsdóttirin mukaan toimia.

– Meidän on osattava priorisoida nykyistä paremmin. Moni sanoo haluavansa lisätä liikkuvuutta, mutta poliitikoilta ja virastoilta tarvitaan tulosten saamiseksi tarmokkaampaa otetta. Vaikka muut asiat vievät huomion, vapaata liikkuvuutta on priorisoitava nykyistä enemmän, islantilainen Siv Friðleifsdóttir sanoo.

Rajaesteneuvoston tehtävä on periaatteessa selkeä: neuvoston tulee edistää Pohjoismaiden vapaan liikkuvuuden toimivuutta. Käytännön tasolla ei silti ole aina kovin helppoa ratkoa ongelmia, joita toisessa Pohjoismaassa työskentelevät, opiskelevat tai yritystoimintaa harjoittavat ihmiset kohtaavat.

– On haasteellista yrittää saada sekä poliitikot että virastot priorisoimaan rajaestetyötä. Olemme esimerkiksi huomanneet, että poliitikot sanovat haluavansa yhtä ja toista, mutta tarmo hiipuu virastotasolla. Meidän on panostettava siihen, että poliitikot ja virkamiehet molemmat ymmärtäisivät pohjoismaisuuden hyödyt. Mitä paremmin pohjoismainen hyöty tunnetaan, sitä suuremmalla todennäköisyydellä pohjoismaisuus huomioidaan päätösten valmistelussa.

Rajaesteneuvosto ei poista rajaesteitä itse. Se tunnistaa vapaan liikkuvuuden esteitä ja luo painetta kansallisille tahoille, joilla on käytännön mahdollisuudet niiden poistamiseen. Yleensä tämä tarkoittaa kansallisia hallituksia ja viranomaisia.

Pelkkä nykyisten rajaesteiden ratkominen ei yksin riitä, vaan yhtä tärkeää on toimia ennalta ehkäisevästi. Juuri nyt Siv Friðleifsdóttiria huolettavat Ruotsin suunnitelmat pysyvän juna-aseman rakentamisesta Juutinrauman alueen rajatarkastuksia varten.

– Suhtaudumme ehdotukseen hyvin skeptisesti. Ymmärrämme tarpeen torjua rikollisuutta, mutta se pitää tehdä järkevästi niin, ettei rajalle synny työmatkalaisia haittaavia pitkiä jonoja. Pysyvät rajatarkastukset mahdollistava aloite sopii huonosti pohjoismaisen yhteistyön visioon ja voi vaikeuttaa merkittävästi kasvua raja-alueilla ja koko Pohjolassa.

Pohjimmiltaan Siv Friðleifsdóttir on optimistinen. Hän uskoo tulosten syntyyn yksinkertaisesti siksi, että kymmenettuhannet yli maarajojen elävät pohjoismaalaiset edellyttävät vapaan liikkuvuuden toimivan. Hän mainitsee esimerkkinä digitalisaation.

– Olen aika optimistinen. En usko meidän päätyvän tilanteeseen, jossa esimerkiksi digitalisaatioon liittyvät asiat jäisivät ratkaisematta. Tällä hetkellä ihmiset eivät voi hoitaa viranomaisasioitaan maiden välillä, koska meiltä puuttuu yli rajojen toimiva sähköinen henkilötunnus. Uskon, että kansalaisilta tuleva kova paine saa maat toimimaan ja etsimään asiaan rajat ylittäviä ratkaisuja.

Rajaesteneuvostolla oli hiljattain Ruotsin Helsingborgissa aloitustapaaminen, jossa linjattiin tämän vuoden työskentelyä. Neuvoston kymmenen jäsentä löivät lukkoon teema-alueet, joiden edistämiselle on tarkoitus antaa lisäpotkua vuonna 2023.

Yksi niistä on digitalisaatio. Muut suuret teema-alueet ovat verotus ja ammattipätevyyden tunnustaminen Pohjoismaiden välillä – molemmat asioita, jotka koskettavat kymmeniätuhansia ihmisiä.

Miksi vapaa liikkuvuus sitten on niin tärkeää?

– Jos pääsemme eroon rajaesteistä, yritysten on esimerkiksi helpompi laajentua naapurimaihin tai löytää osaamista rajan toiselta puolelta. Elinkeinoelämä hyötyy, ja myös rajan toisella puolella työskentely helpottuu ja muuttuu vetovoimaisemmaksi. Tämä hyödyttää yhteiskuntiamme, Siv Friðleifsdóttir sanoo.

Faktaa:

Rajaesteneuvosto on riippumaton poliittinen elin, joka on saanut Pohjoismaiden hallituksilta tehtäväksi edistää yksityishenkilöiden ja yritysten vapaata liikkuvuutta Pohjoismaissa. Rajaesteneuvosto aloitti toimintansa vuonna 2014.

Rajaesteneuvosto tekee yhteistyötä Pohjoismaiden ministerineuvoston Info Pohjola -neuvontapalvelun sekä raja-alueiden neuvontapalveluiden eli Pohjoiskalotin rajaneuvonnan, Øresunddirektin ja Grensetjänsten Norge-Sverigen kanssa.

Tavoitteena on selvittää 5–8 konkreettista rajaestettä vuodessa.

Rajaesteneuvoston vuoden 2023 jäsenet ovat Siv Friðleifsdóttir (Islanti), Annette Lind (Tanska), Vibeke Hammer Madsen (Norja), Kimmo Sasi (Suomi), Sven-Erik Bucht (Ruotsi), Jens Heinrich (Grönlanti), John Johannessen (Färsaaret), Max Andersson (Ahvenanmaa), Karen Ellemann (Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri) ja Kjell-Arne Ottosson (Pohjoismaiden neuvoston edustaja).