Kai täti nyt hieman dementiaa kestää!

16.06.16 | Uutinen
Nina Fellman
Valokuvaaja
norden.org
Hoidon tasa-arvoisuus tarkoittaa sitä, että sekä miehet että naiset saavat tarvitsemansa hoidon. Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kaikista tasa-arvotavoitteista huolimatta hoidon laadussa on Pohjoismaissa edelleen lääketieteellisesti perustelemattomia sukupuolieroja. Maarianhaminassa järjestetyssä asiantuntijaseminaarissa Pohjoismaiden hallitukset saivat eväitä muutosten aikaansaamiseksi.

Ruotsissa Alzheimerin tautia sairastavat naiset saavat viikon aikana keskimäärin kolme tuntia vähemmän kotipalvelua kuin miehet – hämmästyttävä esimerkki siitä, kuinka sukupuoli estää näkemästä hoidontarpeen nykyaikaisessa pohjoismaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa.

Myös monet muut esimerkit ovat nykyisin jo aivan liian tuttuja: Naisten sydäninfarktit jäävät monta kertaa havaitsematta, koska sydäntutkimuksen kohteena ovat olleet miehet. Miehet puolestaan saavat todennäköisesti liian harvoin masennusdiagnoosin, koska naiset ovat tämän sairauden normina.

Ahvenanmaan maakuntahallitus järjesti 14.–15. kesäkuuta yhdessä Pohjoismaiden ministerineuvoston kanssa hoidon tasa-arvoisuutta käsittelevän asiantuntijaseminaarin, jossa keskityttiin etupäässä osaamisen kartuttamiseen ja muutostarpeisiin.

Tasa-arvoisesti sairauslomalle

Yksi asiantuntijoista oli Kerstin Jigmo, joka toimii piirilääkärinä Ruotsin Skånessa sekä projektipäällikkönä hankkeessa, jonka tarkoituksena on edistää tasa-arvoa sairauslomien määräämisessä Skånen alueella. 

Kun sairauspoissaolot lisääntyivät Ruotsissa räjähdysmäisesti 2000-luvun alussa, Kerstin Jigmo kollegoineen sai tehtäväkseen parantaa sairauslomalle määräämisen käytäntöjä ja vähentää sairauspoissaoloja. Lääkärit perustivat tiimin ja alkoivat toimia järjestelmällisesti pitkäaikaissairaiden palauttamiseksi työelämään.

– Kun vuoden kuluttua arvioimme työtämme, tulin todella pahalle tuulelle. Olimme saaneet miehet palaamaan töihin, mutta naiset olivat edelleen sairauslomalla, Kerstin Jigmo kertoo.

Kerstin Jigmo on sen jälkeen kehittänyt Genushanden-nimisen työkalun, jonka tarkoituksena on edistää tasa-arvoa sairauslomien määräämisessä.

Viisi sukupuoleen liittyvää ansaa

Genushanden – suomeksi ”sukupuolikäsi” – on saanut nimensä siitä, että hoitohenkilökunnan on oltava valppaina viiden sukupuoleen liittyvän ansan suhteen, joita on siis yksi käden jokaista sormea kohti.

– Perussääntönä on ajatella päinvastoin. Olisinko toiminut samoin, jos potilas olisi edustanut toista sukupuolta? Minun on lääkärinä esitettävä itselleni tämä kysymys, Kerstin Jigmo sanoo.

Lyhyesti sanottuna hoitohenkilökunnan on oltava valppaina viiden ”ansan” suhteen: perhesuhteet, väkivalta, somaattinen vai psykiatrinen diagnoosi, alkoholin riskikäyttö ja kuntoutussuunnitelma.  

– Perussääntönä on ajatella päinvastoin. Olisinko toiminut samoin, jos potilas olisi edustanut toista sukupuolta? Minun on lääkärinä esitettävä itselleni tämä kysymys.

Naisten perhetilanteeseen kiinnitetään paljon huomiota, kun taas miesten yksityiselämää ei yleensä oteta huomioon lääkärin arviossa. ämä voi aiheuttaa puutteita miesten hoidossa tai johtaa siihen, että naisten katsotaan aina olevan vastuussa lapsista. 

Naisiin kohdistuva väkivalta on merkittävä taustatekijä monissa naisten sairauspoissaoloissa. Hoitohenkilökunta ei kuitenkaan aina tiedä sitä, koska he eivät uskalla kysyä.

– Toivoisin, että kaikissa Pohjoismaissa olisi yhteinen potilasrekisterijärjestelmä, jotta kaikissa terveyskeskuksissa esitettäisiin potilaille samat kysymykset. Ennen kuin tällainen järjestelmä on olemassa – uskaltakaa kysyä! Kerstin Jigmo kannustaa.

Ei kysymyksiä alkoholinkäytöstä

Somaattinen tai psykiatrinen diagnoosi on ansa, koska hoitoalalla yleisesti vallitsevan käsityksen mukaan miesten vaivat ovat somaattisia ja naisten psykiatrisia. Lisäksi naisten alkoholin väärinkäyttö jää usein havaitsematta, koska siitä ei kysytä, kun taas miesten väärinkäyttöä monesti vähätellään.

Myös kuntoutusprosessissa on eroa sukupuolten välillä, koska sekä hoidon tarjoaja että työnantaja tukevat miehiä palaamaan nopeasti töihin, kun taas naisten annetaan olla poissa pidempään.

Seminaariin osallistui virkamiehiä kaikkien Pohjoismaiden sosiaali- ja terveysministeriöistä, Ahvenanmaalla toimivia hoitoalan työntekijöitä sekä Ahvenanmaan kansliaministeri Nina Fällman.

Puolet Ahvenanmaan budjetista käytetään terveyden- ja sairaanhoitoon, samalla kun sairauslomat ovat hoitoalalla yleisiä. 

Uskaltakaa kysyä!

Jotain on tehtävä, ja maakuntahallitus on luvannut sekä tasa-arvoisempia palkkoja, parempaa henkilöstöpolitiikkaa että toimenpiteitä pitkäaikaisten sairauspoissaolojen vähentämiseksi.

– Genushanden tarjosi konkreettisia työkaluja sairauspoissaolojen vähentämiseksi. Jos hoitoalalla oltaisiin paremmin perillä sukupuolten eriävästä kohtelusta, voitaisiin säästää verorahoja ja tarjota parempaa hoitoa sekä naisille että miehille. Käynnistämme todennäköisesti syksyllä hankkeen, jossa opettelemme ajattelemaan päinvastoin ja esittämään hankalia kysymyksiä! Nina Fällman toteaa.

Ota yhteyttä