Koulutus saa pakolaiset työllistymään

27.04.19 | Uutinen
Flygtninge på arbejdsmarkedet
Valokuvaaja
Igor Ovsyannykov
Uusi raportti keskittyy siihen, miten hyvin ja millaisin toimin Norja, Ruotsi ja Tanska ovat onnistuneet edistämään pakolaisten kiinnittymistä työmarkkinoille. Norjassa ja Ruotsissa tehokkaaksi toimenpiteeksi on osoittautunut koulutus.

– Pohjoismaille on hyötyä tästä uudesta tiedosta, joka koskee pakolaisten työllistymistä edistäviä toimia. Kun tehokkaita kotouttamiskeinoja löytyy, niitä on syytä jakaa. Se tuo lisäarvoa kansallisten viranomaisten toimiin, ja hyötyjinä ovat viime kädessä pakolaiset. Näin toteaa Pohjoismaiden ministerineuvoston osaaminen ja hyvinvointi -osaston päällikkö Christina Springfeldt kommentoidessaan uutta raporttia Nordic integration and settlement policies for refugees. Raportin päätelmät perustuvat analyysiin, jossa on selvitetty Norjaan, Ruotsiin ja Tanskaan tulleen 200 000 uuden pakolaisen työmarkkinaintegraatiota kymmenen vuoden aikajänteellä.

Pohjoismaille on hyötyä tästä uudesta tiedosta, joka koskee pakolaisten työllistymistä edistäviä toimia. Kun tehokkaita kotouttamiskeinoja löytyy, niitä on syytä jakaa. Se tuo lisäarvoa kansallisten viranomaisten toimiin, ja hyötyjinä ovat viime kädessä pakolaiset.

Christina Springfeldt, Pohjoismaiden ministerineuvoston osaaminen ja hyvinvointi -osaston päällikkö

Onnistumisen salaisuus

Raportin mukaan työmarkkinoille siirtyminen on alkuvuosina vähäistä. Joidenkin vuosien jälkeen uusien maahantulijoiden työllisyysosuus alkaa kuitenkin nousta. Vaikeaa alkua selittää se, että pakolaiset tulevat hädän keskeltä, eikä heillä välttämättä ole Pohjoismaiden työmarkkinoille luontevasti sopivaa osaamista, huomauttaa raportin kirjoittamiseen osallistunut Oslon yliopiston Vilde Hernes. Hän toteaa myös: – Raportti osoittaa, että pakolaisten kouluttaminen tuottaa pitkällä aikavälillä tulosta sekä Norjassa että Ruotsissa. 

Kotoutuminen on myös tasa-arvoasia

Raportista ilmenee myös, että Norja on onnistunut parhaiten pakolaisnaisten työllistämisessä. Yhtenä syynä Norjan varsin hyvään menestykseen on se, että viranomaiset ovat korjanneet aiempia puutteita tasa-arvon huomioimisessa. Niistä voidaan mainita pakolaisnaisten oikeus työhön, toteaa Norjan Kotouttamis- ja monimuotoisuusviraston entinen johtaja ja Drammenin kunnanjohtaja raportin julkistustilaisseminaarissa Oslossa.  

Toteuttajana pohjoismainen tutkimusryhmä

Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoittamaa hanketta on johtanut OsloMet-yliopiston alue- ja kaupunkitutkimuslaitoksen (NIBR) vanhempi tutkija Kristian Rose Tronstad. Hankeryhmässä ovat olleet mukana Tukholman yliopiston sosiaalitutkimuslaitoksen (SOFI) tutkija Pernilla Andersson Joona, Rockwool Fonden -rahaston tutkimusyksikön tutkimusjohtaja Jacob Nielsen Arendt sekä Oslon yliopiston valtiotieteen laitoksen tohtorikoulutettava Vilde Hernes.  

Norjassa pakolaisnaisten työllisyysaste on huomattavasti parempi ja naisten ja miesten välinen työllisyysero pienempi kuin Ruotsissa ja Tanskassa.

 

Ruotsissa parhaiten ovat työllistyneet 46–55-vuotiaina maahan tulleet pakolaismiehet. Norjassa työllistyminen on ollut parasta 26–45-vuotiailla ja Tanskassa 20–25-vuotiailla.

 

Tanskassa on kahden ensimmäisen asuinvuoden jälkeen suurin arvioitu työllisyysosuus, kun tarkastellaan kaikkia koulutustasoja.

 

Norjassa on parhaat pitkän aikavälin tulokset kouluttamattomien tai vähän koulutettujen pakolaisten työllistymisestä.

 

Toisen tai korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden pakolaisten kotoutuminen on pitkällä aikavälillä parasta Norjassa ja Ruotsissa.

Raportin pääkohtia