Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkintokirjat tulisi kääntää
– Pidämme ongelmallisena sitä, että monia Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokas- ja voittajateoksia ei käännetä kaikille pohjoismaisille kielille, eikä varsinkaan saamen ja grönlannin kaltaisille pienemmille kielille. Haluammekin nyt lisätä pohjoismaisille kirjoille myönnettävää käännöstukea ja kohdentaa varoja palkinnon ehdokas- ja voittajateoksille, toteaa neuvoston Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunnan puheenjohtaja Jorodd Asphell.
Norjan yleisradioyhtiö NRK on laatinut katsauksen Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon voittajakirjojen käännöksistä vuoden 2006 jälkeen. Selvityksestä ilmenee, että yhtä teosta ei ole käännetty norjaksi ja tanskaksi, kolmea ei ole käännetty islanniksi ja viittä ei ole käännetty suomeksi ja fääriksi. Yhtäkään kirjoista ei ole käännetty grönlanniksi ja saameksi.
Pidämme ongelmallisena sitä, että monia Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon ehdokas- ja voittajateoksia ei käännetä kaikille pohjoismaisille kielille, eikä varsinkaan saamen ja grönlannin kaltaisille pienemmille kielille.Aiheesta keskusteltiin toukokuussa pidetyillä Norjan kirjallisuusfestivaaleilla, ja asiantuntijat totesivat silloin, etteivät teosten kääntämis- ja julkaisupäätökset kuulu poliitikoille. Kirjallisuuspalkintokirjoja koskevat samat markkinamekanismit kuin kaikkia muitakin kirjoja, ja kustantamot päättävät itse, mitä kirjoja ne käännättävät ja julkaisevat muissa Pohjoismaissa.
Asiantuntijat arvelivat kuitenkin, että pohjoismaisten kirjojen käännöstuen kasvattaminen reilusta 400 000 eurosta ja sen kohdentaminen ehdokas- ja voittajateoksille voisi toimia kannustimena.
Osaaminen ja kulttuuri Pohjolassa -valiokunta käsitteli asiaa koskevan ehdotuksen kokouksessaan Reykjavikissa, ja se tuodaan Helsingissä pidettävän Pohjoismaiden neuvoston istunnon käsittelyyn marraskuun alussa.
