Raportti: Itämeren ympäristötyö tulee irrottaa Venäjä-pakotteista
Viime vuosikymmeninä Itämeren alueen ympäristöyhteistyö on ollut erittäin onnistunutta. Uusia ympäristöhankkeita on käynnistetty muun muassa Pohjoismaiden Investointipankin (NIB) ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön (NEFCO) avulla. Työn ansiosta on saatu aikaan konkreettisia tuloksia ja meriympäristön tila on parantunut.
Kehityksen suunta kuitenkin muuttui vuonna 2014. Venäjä päätti silloin liittää Krimin niemimaan alueeseensa, minkä seurauksena EU määritti Venäjään kohdistuvia pakotteita. Se merkitsi loppua uusille Länsi-Euroopasta rahoitusta ja asiantuntija-apua saaville venäläisille ympäristöhankkeille. Tämä on Gestrinin haastatteleman 23 Itämeren asiantuntijan huolenaiheena.
– Kokemusten mukaan Venäjällä ei käynnistetä uusia ympäristöhankkeita ilman kansainvälistä osallistumista ja asiantuntijaosaamista. Venäjän kiinnostus uusiin ympäristöpanostuksiin heikkenee huomattavasti, kun kansainväliset yhteydet katkeavat, sanoo Gestrin, joka on työskennellyt pitkään Itämereen liittyvien kysymysten parissa useissa eri yhteyksissä.
”Ympäristöyhteistyöstä on hyötyä koko alueelle”
Raportissaan Gestrin ehdottaa, että Itämeren alueen EU-maat pyrkivät saamaan EU:n tulkitsemaan pakotteita uudelleen niin, että ympäristöyhteistyön kohdalla tehtäisiin poikkeus. Gestrin toivoo, että Euroopan ja Pohjoismaiden rahoituslaitokset voisivat taas alkaa sijoittaa uusiin ympäristöhankkeisiin Venäjällä.
– Ympäristöyhteistyöstä on hyötyä koko Itämeren alueelle. EU:n ja Venäjän välisen yhteistyön rajat ylittävien ympäristöongelmien ratkaisemiseksi on voitava jatkua poliittisesti vaikeista ajoista huolimatta. Poliittiset päätökset, jotka estävät Euroopan ja Pohjoismaiden suunnittelemia ja osaltaan rahoittamia ympäristöhankkeita Venäjällä, lisäävät väestöön ja luontoon liittyviä turvallisuusriskejä koko Itämeren alueella, Gestrin sanoo.
Konkreettisia ehdotuksia
Christina Gestrin esittää raportissaan asiantuntijahaastattelujen pohjalta laatimansa kuusi konkreettista päätelmää tarvittavista toimista. Sen lisäksi, että ympäristöyhteistyö erotettaisiin Venäjä-pakotteista, Gestrin toivoo myös muun muassa yhteistä toimintasuunnitelmaa ilmastonmuutoksen vaikutusten torjumiseksi Itämeren alueella.
Pohjoismaiden neuvostossa kestävyysasioita käsittelevän valiokunnan puheenjohtajan Lars Tysklindlin mukaan raportista näkyy, kuinka arvokasta Venäjän kanssa tehty ympäristöyhteistyö on ollut ja miten tärkeässä asemassa Pohjoismaiden rahoituslaitokset ovat olleet siinä. Monet ongelmat odottavat kuitenkin vielä ratkaisuaan, ja sen vuoksi on tärkeää pyrkiä löytämään keino yhteistyön jatkamiseen, Tysklind sanoo.
Meri ja meriympäristö on Pohjoismaiden neuvoston painopistealue Norjan puheenjohtajakaudella. Meri on aiheena myös neuvoston teemaistunnossa, joka pidetään Islannissa Akureyrissa 10. huhtikuuta.
Rauhanomaista yhteistyötä
Gestrin painottaa, että Itämeren alueen ympäristöyhteistyötä on aina tehty rauhanomaisissa merkeissä, ja hän toivoo saman suuntauksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Sen vuoksi asiaa käsittelevän ruotsinkielisen raportin nimessäkin viitataan rauhanomaisen vuoropuheluun: Miljösamarbetet i Östersjöregionen – ett exempel på fredlig dialog. Raportti julkistettiin 6. maaliskuuta – samana päivänä kun Itämeren suojelukomissio HELCOM piti Brysselissä ministerikokouksen, jossa muun muassa arvioitiin Itämeren toimintasuunnitelman (BSAP) etenemistä.
Christina Gestrin työskenteli aiemmin pitkään ruotsalaisen kansanpuolueen kansanedustajana. Hän on toiminut myös Pohjoismaiden neuvoston jäsenenä, neuvoston ympäristövaliokunnan puheenjohtajana, HELCOMin tarkkailijana ja Itämeren parlamentaarikkokonferenssin (BSPC) puheenjohtajana. Tällä hetkellä hän työskentelee Uudenmaan liiton selvityshenkilönä.
Christina Gestrinin raportin on julkaissut Pohjoismaiden neuvosto. Raportin päätelmät ovat kirjoittajan omia, eivätkä ne välttämättä edusta Pohjoismaiden neuvoston näkemyksiä.
