Viherpesu ja ylikulutus: muotiteollisuus on yhä ongelma

Pohjoismaiden neuvosto on hyväksynyt yksimielisesti suosituksen, joka koskee vihreämpää muotiteollisuutta. Sen mukaan Pohjoismaiden hallitusten on tehtävä nykyistä enemmän, jotta kuluttajien tiedonsaanti paranisi, muotiteollisuuden harhaanjohtavaa markkinointia ja viherpesua saataisiin torjuttua ja tekstiiliteollisuudessa voitaisiin varmistaa hyvät työolot. Suosituksen taustalla on Nuorten Pohjoismaiden neuvoston tekemä päätöslauselma, jonka Pohjoismaiden neuvoston Kestävä Pohjola -valiokunta otti jatkokäsittelyyn.

Pohjoismaat ovat merkittäviä syypäitä vaatteiden ylikulutukseen – kulutammehan asukasta kohti enemmän vaatteita kuin maailman ihmiset keskimäärin. Vaatteita lahjoitetaan kyllä kierrätykseen, mutta Euroopan ympäristökeskuksen mukaan suuria määriä ei-toivottuja tekstiilejä lähetetään korkean tulotason maista matalan tulotason maihin (1,7 miljoonaa tonnia vuonna 2019). Syynä tähän on se, että Pohjoismaat uudelleenkäyttävät itse vain pienen osan lahjoitetuista tekstiileistä. McKinsey-konsulttiyhtiön tutkimus osoittaa lisäksi, että vaatteita käytetään keskimäärin 7–8 kertaa ennen kuin ne heitetään pois ja että alle 1 % pois heitetyistä vaatteista käytetään uudelleen kiertotalousperiaatteiden mukaisesti. 

Tilanne sai Pohjoismaiden poliittisten nuorisojärjestöjen edustajista koostuvan Nuorten Pohjoismaiden neuvoston vaatimaan toimia:

Maailmalla tuotetaan valtavasti uusia tekstiilejä. Niistä 62 %:ssa käytetään fossiilisista polttoaineista valmistettuja synteettisiä materiaaleja, mikä vaikuttaa ilmastoon ja hiilidioksidipäästöihin. Tuotteista suuri osa tehdään heikkolaatuisiksi, jotta ne kuluisivat nopeasti, mikä kasvattaa ympäristö- ja ilmastokuormaa. Lisäksi Euroopassa poltetaan vuosittain jopa 600 000 tonnia tekstiilejä. EU:n jätepuitedirektiiviin perustuva tekstiilistrategia pyrkii nyt saattamaan tuottajat vastuuseen ja vähentämään Euroopassa valmistettavaa, tuhottavaa ja täältä pois vietävää valtavaa vaatemäärää. Direktiivin myötä pohjoismaisessa yhteistyössä heräsi vuonna 2024 halu laatia tekstiilien tuottajavastuuta koskevat yhteiset pohjoismaiset periaatteet.

Jos muotiteollisuudesta halutaan tehdä nykyistä ekologisempi ja vastuullisempi, kuluttajien on kyettävä läpinäkyvästi arvioimaan, onko vaate valmistettu vastuullisista ja ekologisista materiaaleista. Sen pohjalta he voivat tehdä tiedostavampia kulutusvalintoja. Nykyisin käy aivan liian usein niin, että teollisuuden viherpesun ja harhaanjohtavan markkinoinnin vuoksi kuluttajat tukevat tuotteita, jotka eivät ole kestävän kehityksen mukaisia. 

Syyskuussa tulee voimaan EU:n uusi vihreän siirtymän kuluttajansuojadirektiivi, jonka tavoitteena on lisätä tuotteiden kestävyyteen liittyvää tiedonsaantia. Direktiivi tulee myös Pohjoismaiden sovellettavaksi, ja sopivia välineitäkin löytynee, kunhan käytämme niitä oikein.

Pohjoismaat perustivat vuonna 1989 vapaaehtoisen ympäristömerkintäjärjestelmän, Joutsenmerkin, jonka tuntee nyt 97 prosenttia pohjoismaalaisista. Joutsenmerkki on Pohjoismaiden virallinen ympäristömerkki ja yksi maailman tiukimmista ympäristömerkintäjärjestelmistä. Voisiko Joutsenmerkki olla ratkaisu vaatteiden, tekstiilien ja nahkatuotteiden kestävyyttä koskevaan tiedonsaantiin? Pohjoismaissa on jo mahdollista saada tekstiileille Joutsenmerkki, mutta sertifikaatin saaneita vaatemerkkejä on varsin vähän. Tämä on hätkähdyttävää, kun ajatellaan pohjoismaisten muotijättien suurta määrää. Pohjoismaiset kuluttajat luottavat joka tapauksessa vahvasti Joutsenmerkkiin, joka tunnetaan muun muassa puhdistusaineista, hygienia- ja kosmetiikkatuotteista sekä pehmopapereista.

Joutsenmerkki on riippumaton kolmannen osapuolen myöntämä sertifiointi, joka asettaa vaatimuksia tuotteen koko elinkaarelle. Tekstiilien on esimerkiksi täytettävä useita tiukkoja vaatimuksia, jotka koskevat uudelleenkäytön mahdollistavaa suunnittelua. Lisäksi asetetaan kemikaaleja koskevia ympäristö- ja terveysvaatimuksia ja kielletään muovia sisältävien tai vain koristeeksi tarkoitettujen osien käyttö. Valmistajien on mitattava, kuinka paljon mikromuovia synteettisiä tekstiilejä pestessä vapautuu, eikä myymättä jääneitä vaatteita saa polttaa. Lisäksi asetetaan vaatimuksia itse kuiduille ja sille, että tekstiili on tuotettava ihmisarvoisissa työoloissa, jotka ovat YK:n (ILO) työntekijöiden oikeuksia koskevien yleissopimusten mukaisia.

Esimerkkejä sertifioinnin saaneista tekstiileistä löytyy Joutsenmerkin verkkosivuilla. Ecolabelling Denmarkin sivuilta löytyy myös artikkeli kokemuksista ja hyödyistä, joita Dilling-yritys on saanut Joutsenmerkin käytöstä.

• Kuidut ovat luomua, kierrätettyjä tai uusiutuviin raaka-aineisiin perustuvia ja täyttävät tarkat ympäristövaatimukset.
• Kaikkien tuotannossa käytettävien kemikaalien ympäristö- ja terveysominaisuudet on huomioitu. Näin varmistetaan puhtaammat jätevedet ja suojataan sekä tekstiilien tuottajia että niiden käyttäjiä. Esimerkiksi EU:n ja kansallisten viranomaisten kieltolistalla olevat hormonaaliset haitta-aineet ja epäillyt hormonaaliset haitta-aineet on kielletty. Kiellettyjä ovat myös palonestoaineet sekä fluoratut ja antibakteeriset aineet, mukaan lukien nanohiukkaset.
• Tekstiilit tuotetaan vesi- ja energiatehokkaasti.
• Tekstiilien pitkä käyttöikä varmistetaan testaamalla muun muassa kutistuminen ja venyminen, värinkesto sekä kulutuskestävyys.
• Tekstiilien muut osat (esim. vetoketjut ja napit) täyttävät raskasmetalleja koskevat tiukat vaatimukset. Muoviosissa ei ole ftalaatteja.
• Tekstiilit on tuotettu ihmisarvoisissa työoloissa, joissa noudatetaan työntekijöiden oikeuksia koskevia YK:n (ILO) yleissopimuksia.
• Vaatteiden polttamista tai hävittämistä kaatopaikalle ei sallita, mikä motivoi välttämään ylituotantoa.

Pohjoismaiden ministerineuvosto edistää aktiivisesti luonnonvarojen kestävää käyttöä osana Visio 2030 -työtä. Se on esimerkiksi teettänyt Pohjolan tekstiilialaa koskevia tutkimuksia ja suuren kiertotalouspanostuksen, jossa tarkastellaan kestäviä pohjoismaisia arvoketjuja. Pohjoismaiden ministerineuvosto käsittelee Pohjoismaiden neuvoston nyt tekemän suosituksen lähiaikoina.

Tekstiilialaan liittyvällä yhteistyöllä on Pohjoismaissa pitkät perinteet. Esimerkkeinä ovat Nordic Textile Collaboration -yhteistyö ja useat raportit, jotka löytyvät alla olevien linkkien kautta.