Ruoka – COP23-kokouksen ”virtahepo olohuoneessa”?

Leivän syrjästä kiinni

Ruoka on aiheena laaja-alainen, mikä näkyi varsinkin pohjoismaisen ruokapäivän osanottajakirjosta. Mukana oli nuoria, virkamiehiä, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä sekä hallitustenvälisiä järjestöjä. Vaikka ruoka on kaikkialla läsnä, se jää usein sivurooliin, koska sillä ei ole yhtä selkeää kotia. Niinpä ruokaan liittyvät monialaiset asiat pilkotaan siiloajatteluun sopiviksi.

Politiikka toimii mahdollistajana, mutta kimmokkeita tarvitaan kaikkialta, kuten kuluttajilta, viljelijöiltä ja yrityksiltä.

Sustainable Food Academyn perustajajäsen ja johtaja Denise Loga totesi, että ilmastotyössä tarvitaan keskitettyä panostusta ja entistä vahvempaa poliittista sitoutumista. Luonteva lähtökohta tälle on ruoan tuominen ilmastokokouksen asialistalle: ”Politiikka toimii mahdollistajana, mutta kimmokkeita tarvitaan kaikkialta, kuten kuluttajilta, viljelijöiltä ja yrityksiltä.”

Vaikka elintarviketuotanto sisältyy moniin COPin neuvottelupolkuihin, paradigmanvaihdos on silti ensiarvoisen tärkeä. Ilmastokokouksen pohjoismaisessa paviljongissa toteutettiin näin ollen pop-up-ajatushautomo, jonne oli kutsuttu unelmoijia, visionäärejä ja mahdollistajia. Tarjolla oli maistelumenullinen kestäviin elintarvikejärjestelmiin liittyviä aloitteita ja tutkimuksia. Tämä pohjoismainen ruokapäivä toimi samalla lähtölaukauksena Pohjoismainen ruokapoliittinen laboratorio -lippulaivahankkeelle, joka on osa pääministerialoitetta Pohjoismaisia ratkaisuja globaaleihin haasteisiin.

Ruoan demokratisoituminen

Kymmenen viime vuoden aikana saadut pohjoismaiset kokemukset ovat osoittaneet, että yhteistyötä hyödyntävät poliittiset lähestymistavat voivat toimia elintarvikejärjestelmän muutosvoimina. Tähän sisältyy useita kuluttajaläheisiä politiikkoja, jotka liittyvät ruokavaliomuutoksiin, ruokakulttuuriin ja gastronomiaan. Nämä lähestymistavat eivät kuitenkaan ole suoranaisia malliesimerkkejä, sillä vastaavia strategioita pannaan täytäntöön myös kaukana Pohjoismaiden ulkopuolella.

Älkäämme aliarvioiko kansan muutosvalmiutta. Kuluttajat ovat yleensä tällä saralla valmiimpia kuin poliitikot.

Perun vientineuvoston edustaja Gycs Gordon havainnollisti heijastusvaikutuksia, joita syntyy, kun ilmastonmuutokseen vaikutetaan elintarvikejärjestelmien kautta: ”Ruoka yhdistää meitä, ja parhaillaan eletään perulaisen keittiön kukoistuskautta. Tämä on hyvin tärkeää myös nuorille, koska se tarjoaa heille uusia mahdollisuuksia.” Perun hallitus kohdistaa erityishuomiota elintarvikkeiden tuotantoon ja kulutukseen ja vastaa samanaikaisesti päivänpolttaviin haasteisiin, jotka liittyvät työllisyyteen, ilmastoon, luonnon monimuotoisuuteen, kulttuuri-identiteettiin ja terveyteen.

Valitut ratkaisut eivät tavoita vain harvoja ja valittuja, vaan niillä on Perussa laaja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Ei tarvitse kuin kävellä mihin tahansa supermarkettiin, niin sieltä löytyy 20 erilaista perunalajiketta, jotka kuvastavat tämän mukulakasvin merkitystä kulttuurille ja luonnon monimuotoisuudelle.

Vastaavia trendejä löytyy Pohjoismaista, missä paikallisten, luonnonmukaisten ja ekologisesti kestävien elintarvikkeiden kysyntä on kasvussa. ”Älkäämme aliarvioiko kansan muutosvalmiutta. Kuluttajat ovat yleensä tällä saralla valmiimpia kuin poliitikot”, totesi Pohjoismaiden ministerineuvoston pääsihteeri Dagfinn Høybråten.

Saman pöydän ääressä

Kullakin maalla on omat elintarvikejärjestelmään liittyvät haasteensa, mutta kaikki voivat hyötyä pohjoismaisen elintarvikepolitiikan tärkeimpiin kuuluvasta opista: yhteistyön voimasta.

Pohjoismainen ruokapäivä osoitti johtajuutta, koska se kytki ilmaston ja elintarvikejärjestelmät toisiinsa. Lisäksi se antoi mahdollisuuden korostaa ruuan, maatalouden ja karjan merkitystä ilmastoskenaarioissa.

Greenpeace Research Labin tutkija Reyes Tirado esitteli seuraavan opportunistisen skenaarion: ”Kuvitelkaa, että meillä on turvallista kotimatkaa varten 20-paikkainen bussi. Tiede tietää kertoa, että elintarvikejärjestelmä vie näistä paikoista noin 12–15 vuoteen 2050 mennessä. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikille muille sektoreille, kuten energialle ja liikenteelle, jää vain viisi paikkaa. Näkymä on masentava, mutta globaalia elintarvikejärjestelmää muuttamalla on mahdollista vapauttaa 8–10 paikkaa.”

Ilmastobussin paikkojen vapauttaminen edellyttää yhteistä ajattelua ja tekemistä – tekoja, jotka tuovat meidät lähemmäksi ilmaston lämpenemisen rajoittamista alle 1,5 asteeseen. ”Pohjoismainen ruokapäivä osoitti johtajuutta, koska se kytki ilmaston ja elintarvikejärjestelmät toisiinsa. Lisäksi se antoi mahdollisuuden korostaa ruuan, maatalouden ja karjan merkitystä ilmastoskenaarioissa”, Tirado summasi.

Tiennäyttäjiä

Ihmisen ja maapallon hyvinvointia edistävät ratkaisut vaativat tuekseen myös pitkäaikaista sitoutumista, vahvaa johtajuutta ja poliittista tahtoa. ”Pohjola on jo osoittanut kiinnostusta ja valmiutta viedä maailmalle pohjoismaisia ratkaisuja. Näin ne pyrkivät vastaamaan globaaleihin haasteisiin, jotka liittyvät terveellisen ja ekologisesti kestävän ruoan saamisen kaikkien ulottuville”, totesi EAT-säätiön perustaja ja johtaja Gunhild A. Stordalen. ”Toivon, että työ poikii myös lisäsitoumuksia ja mitattavissa olevia käytännön toimia paitsi globaalisti myös omissa maissamme.”

Pohjoismailla on mielestäni tarjottavaa erityisesti politiikan, ideoiden ja innovoinnin saralla.

BBC:n Food Programme -ohjelman toimittajalle ja tuottajalle Dan Saladinolle ideat ovat jakamista varten: ”Olen nähnyt ideoita, joiden kirjo on ulottunut vesiviljelystä kouluruokaan. Moisia innovaatioita ja ideoita en ole muualla kohdannut, ja Pohjoismailla onkin mielestäni tarjottavaa erityisesti politiikan, ideoiden ja innovoinnin saralla.”

Elintarvikejärjestelmän sisällyttäminen kansainväliseen ilmastokeskusteluun on jo itsessään mahdollisuus. Meidän on uskallettava kohdata haasteet ja etsiä ratkaisuja vallitsevan tilanteen ulkopuolelta. Pohjoismainen ruokapäivä vahvisti sen, että eri sidosryhmiä on mahdollista tuoda saman pöydän ääreen pohtimaan käytännön ratkaisuja ja käymään uudenlaista ruoka- ja ilmastokeskustelua. Nyt on aika siirtyä puheista poliittisiin tavoitteisiin, lakata tekemästä niin kuin aina on tehty ja uudistaa radikaalisti tuotantoa sekä kulutustottumuksia. On aika tarttua tilaisuuteen.

• COP23:n pohjoismaisen ruokapäivän anti (norden.org)
• COP23:n pohjoismaisen ruokapäivän ohjelma (norden.org)
• Osallistu keskusteluun Twitterissä: @nordicfoodpol #nordicsolutions