Varautumista voidaan vahvistaa lisäämällä kalan ja äyriäisten kulutusta
Nordic Aquatic Food Systems -raportti osoittaa, että vesiperäiset elintarvikkeet ovat strateginen resurssi, jota Pohjoismaat hyödyntävät nykyisin liian vähän. Merestä ja makeasta vedestä saatavalla ruoalla voisi olla nykyistä suurempi merkitys varautumisessa ja kansanterveyden edistämisessä. Pohjoismaat hyötyisivät myös alan yhteistyön vahvistamisesta.
Tuotanto vahvaa, riippuvuudet globaaleja
Pohjoismaat ovat maailman suurimpia kalan ja äyriäisten tuottajia ja viejiä. Norjan, Islannin, Färsaarten ja Grönlannin osuus tuotannosta on suuri, kun taas Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat riippuvaisempia tuonnista ja jatkojalostuksesta.
Samaan aikaan arvoketjut ovat globalisoituneet voimakkaasti. Suuri osa pohjoismaisesta kalasta viedään jalostettavaksi alueen ulkopuolelle, ja tuotanto on riippuvainen sekä kansainvälisistä kuljetuksista että kalanrehun tuontiraaka-aineista. Järjestelmä on siten altis kaupan ja logistiikan häiriöille, jotka johtuvat esimerkiksi geopoliittisista muutoksista. Tuotantopaikat ovat lisäksi monissa tapauksissa kaukana väestökeskittymistä.
Raportissa mainitaan, että Pohjoismaiden häiriönsietokykyä heikentävät myös liikakalastus ja puute pitkäaikaisista sopimuksista, jotka koskevat tiettyjä yhteisiä kalakantoja. Kun suuri osa jalostuksesta tapahtuu lisäksi Pohjoismaiden ulkopuolella, arvoketjun alueellinen hallinta heikkenee.
Varautumisen vahvistamiseksi raportissa suositellaan muun muassa alueellisen jalostuksen lisäämistä, rehulähteiden monipuolistamista ja nykyistä vahvempaa yhteistyötä kalakantojen kestävässä hoidossa.
Nofima tekee nyt yhteistyötä muiden tutkimuslaitosten kanssa tuottaakseen kattavan, tutkimuspohjaisen dokumentaation kalan ja äyriäisten merkityksestä ruokajärjestelmille ja ruokaturvalle.
Pohjoismaalaisten kalansyönti jatkuvassa laskussa
Varautumista ei silti voida vahvistaa pelkällä tuotannolla, vaan myös kulutuksella on tärkeä rooli. Pohjoismainen tutkimus (NORMO 2025) osoittaa, että pohjoismaalaiset syövät kalaa ja äyriäisiä huomattavasti suosituksia vähemmän ja että kulutus jatkaa laskuaan. Tutkimuksessa korostetaan myös tarvetta monipuolisempaan ruokavalioon, jossa käytettäisiin nykyistä enemmän eri kala- ja äyriäislajeja.
Osasyy kulutuksen vähenemiseen on hintakehitys. Kala ja äyriäiset ovat kaikkein eniten kallistuneita elintarvikkeita, ja niiden hinnat ovat nousseet yli 40 prosenttia vuodesta 2015. Kulutukseen vaikuttavat myös puutteelliset ruoanlaittotaidot ja heikot kalansyöntitottumukset.
Raportissa todetaan, että kulutuksen lisäämisessä ei riitä mikään yksittäinen toimenpide – tarvitaan useita rinnakkaisia toimia, joilla vahvistetaan saatavuutta, tietämystä ja motivaatiota. Ehdotuksiin sisältyy kalan ja äyriäisten arvonlisäveron alentaminen, nuorille suunnatut tiedotuskampanjat ja ruoanlaitto-opetuksen lisääminen kouluissa. Kulutuksen lisäämisessä ovat tärkeitä myös julkiset ruokapalvelut sekä toimet, joilla edistetään vähemmän tunnettuja ja edullisempia lajeja.
Parempaa häiriönsietokykyä pohjoismaisella yhteistyöllä
Raportin loppupäätelmänä on, että merestä ja makeasta vedestä saatavat elintarvikkeet ovat Pohjolan elintarvikehuollon strateginen resurssi, mutta niiden merkitys voisi olla vielä nykyistä suurempi.
Jos Pohjolan haavoittuvuutta halutaan vähentää, arvoketjuja tulisi vahvistaa ja nykyistä useamman kuluttajan tulisi valita lautaselleen kalaa ja äyriäisiä. Tämä vaatii yhteispohjoismaisia ponnisteluja tuotannosta ja jalostuksesta aina tietämykseen ja kulutukseen.
Vesiruoasta voi siten tulla entistä tärkeämpi osa häiriönsietokykyistä ruokajärjestelmää, joka vahvistaa varautumista ja parantaa kansanterveyttä Pohjolassa.
Tietoa raportista
Raportti Nordic Aquatic Food Systems: System Preparedness and Recommendations for Increasing Seafood Consumption esittelee pohjoismaisia kala- ja äyriäisarvoketjuja ja sitä, miten merestä ja makeasta vedestä saatavien elintarvikkeiden kulutusta voidaan lisätä kestävästi. Raportti on ensimmäinen kahdesta samaa aihetta käsittelevästä tutkimuksesta, ja sen on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston tuella norjalainen Nofima-tutkimuslaitos yhdessä Kööpenhaminan yliopiston, Aarhusin yliopiston, Islannin yliopiston, Lundin yliopiston ja Färsaarten yliopiston kanssa. Tulokset esitellään maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvoston (MR-FJLS) kokouksessa 10. kesäkuuta.
