Työllistymisen esteet selvitetty Pohjoismaissa

Työpaikan saaminen tai säilyttäminen on haasteellista neljälle hakijaryhmälle: nuorille, ikäihmisille, maahanmuuttajille ja vammaisille henkilöille. Työelämään kiinnittymistä vaikeuttavat toki myös yksilölliset syyt, mutta lisäksi on esteitä, joihin työnhakijat eivät itse voi vaikuttaa.  

Taloudessa voi esimerkiksi olla laskusuhdanne juuri silloin, kun työnhakija on siirtymässä työmarkkinoille. Tämän on havaittu vaikuttavan työnhakijoiden mahdollisuuksiin jopa vuosia sen jälkeen, kun suhdanne on jo kääntynyt nousuun. 

Tutkijat ovat käyneet läpi 80 pohjoismaista tutkimusraporttia ja löytäneet 24 estettä, jotka he ovat jakaneet neljään ryhmään: 

• yksilölliset esteet, kuten kielitaidon puute 

• työmarkkinoihin ja työnantajiin liittyvät esteet 

• byrokraattiset esteet  

• taloudellisiin kannustimiin ja motivaatioon liittyvät esteet. 

Heikossa työmarkkina-asemassa olevilla henkilöillä on harvoin vain yksi ongelma. Maahanmuuttajilla voi luonnollisesti olla kielivaikeuksia, mutta heillä voi olla myös psykososiaalisia ongelmia tai koulutus, jolle ei ole kysyntää työmarkkinoilla tai jota viranomaiset eivät hyväksy. 

Vain muutama tutkijoiden tunnistamasta 24 esteestä on sellaisia, että ne koskettavat ainoastaan yhtä ryhmää. Kahta tai useampaa hakijaryhmää koskettavia esteitä on sen sijaan 12. Pienten lasten hoito on asia, johon etsivät ratkaisua niin maahanmuuttajat kuin nuoretkin, mutta ikäihmisille se on harvemmin ongelma. Vain ikäihmisiä koskettava este taas on se, että elämänkumppani eläköityy ja ikääntynyt puolisokin lopettaa siksi työnteon.

– Kukaan ei ole käsittääksemme aiemmin tarkastellut Pohjoismaiden työmarkkinoiden esteitä yhtä kattavasti kuin me, sanoo Vibeke Jakobsen, joka on vanhempi tutkija tanskalaisessa Vive-tutkimuskeskuksessa ja tutkimuksen osahankkeen päällikkö. 

Tutkijat ovat kuitenkin ottaneet mallia vastaavista OECD-tutkimuksista, joista voidaan mainita Faces of Joblessness. 

Kokonaiskuvan luominen työmarkkinaesteistä on tärkeää, koska se voi auttaa työnvälityksen parissa työskenteleviä tunnistamaan esteitä ja vaikuttamaan niihin. 

– Lisäksi sillä on tärkeä merkitys tutkimushankkeen kahdelle seuraavalle vaiheelle, Vibeke Jakobsen kertoo.

Tutkimushankkeen viimeisessä vaiheessa tutkijat tarkastelevat etuja, joita voidaan saavuttaa siirtämällä työmarkkinapolitiikan fokusta heikossa asemassa olevista ryhmistä työllistymisen esteisiin. 

Pohjoismailla on paljon opittavaa toisiltaan. Tutkimusryhmä päätyi vuonna 2022 esittelemässään ensimmäisessä raportissa siihen, että lisätyöllisiä saataisiin 700 000, jos heikossa työmarkkina-asemassa olevien ryhmien työllisyys olisi kaikissa maissa yhtä suuri kuin parhaiten suoriutuneessa maassa.  

Tutkimushankkeen yhteistyökumppaneina ovat tanskalainen HBS Economics, joka konsultoi viranomaisia, järjestöjä ja yrityksiä, sekä tanskalainen hyvinvoinnin tutkimus- ja analyysikeskus VIVE, joka on Tanskan sisä- ja terveysministeriön alainen itsenäinen laitos. Hankkeen rahoittaa Pohjoismaiden ministerineuvosto. Hanke alkoi vuonna 2021 ja päättyy joulukuussa 2024. 

Hankkeeseen osallistuu myös kansallisia asiantuntijoita Tukholman yliopistosta, Bergenin yliopistosta, Suomen Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja Islannin yliopistosta.