Uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset valtavan kiinnostuksen ja keskustelun kohteena

Uusien pohjoismaisten ravitsemussuositusten (NNR 2023) julkistuksesta uutisoitiin kaikkien Pohjoismaiden isoimmissa uutismedioissa muun muassa näillä otsikoilla: ”Pohjoismaiset liha-asiantuntijat haluavat vähentää lihansyöntiä dramaattisesti – kulutuksesta pois kolmasosa” ja ”Uudet suositukset julki: ”Ei alkoholia, hyvin vähän punaista lihaa”. 

Raportti ladattiin jo ensimmäisen vuorokauden aikana 18 000 kertaa. 

Keskustelu lihansyöntiin liittyvien suositusten tiukentamisesta jatkuu yhä kiivaana, ja se liittyy muun muassa maiden maatalouspolitiikkaan ja omavaraisuusasteeseen.  

– Esittelemme tieteellistä tietoa ja näyttöä pohjoismaisen yhteistyövision toteuttamiseksi. Loppu on kansallista politiikkaa, kommentoi pääsihteeri Karen Ellemann Pohjoismaiden ministerineuvostosta, joka on sekä tilannut että rahoittanut suositusraportin.

Monet pohjoismaiset ja kansainväliset asiantuntijat keskustelivat julkistustilaisuudessa siitä, miten voimme luoda edellytykset kestäville ja terveellisille ruokailutottumuksille Agenda 2030:n mukaisesti ja mitä uusien suositusten täytäntöönpano vaatii kansallisesti. 

YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAOn Stefanos Fotiou korosti, että kestävään kehitykseen ja terveelliseen ruokaan liittyvät strategiat pitää yhdistää. Nykyvauhdilla ei ole mahdollista saavuttaa yhtäkään kansainvälistä kestävän kehityksen tavoitetta.  

– Ruokajärjestelmiä voidaan käyttää vihreän siirtymän tärkeänä työkaluna. Ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymässä on paljon potentiaalia ilmastonmuutoksen hillintään sekä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen, Stefanos Fotiou sanoo.

Pohjoismaiset ravitsemussuositukset 2023 -raportti perustuu parhaaseen saatavissa olevaan tutkimustietoon ruoankulutuksesta, terveydestä ja ympäristöstä. Myös Maailman luonnonsäätiö WWF ottaa raportin tyytyväisenä vastaan.  

– Ruokavalioiden muuttaminen on suurin yksittäinen teko, jolla voimme hillitä ilmastonmuutosta, sanoo WWF:n João Campari ja perää mailta toimia. 

– Pitää muistaa myös vitkuttelun seuraukset: eko- ja ilmastokriisi ei odota. Etenemisemme ei ole riittävän nopeaa, ja toimenpiteiden viivyttämisellä on kova hinta, hän jatkaa.

Julkistustilaisuuden jälkeisenä päivänä uudet suositukset esiteltiin Pohjoismaiden maatalous- ja elintarvikepolitiikasta vastaaville ministereille.  Pohjoismaisten ravitsemussuositusten uusimman laitoksen hankepäällikkö, professori Rune Blomhoff kehotti ministereitä kuuntelemaan tieteellisiä neuvoja. 

– Odotamme kaikkien Pohjoismaiden noudattavan uusia linjauksia ja hyväksyvän kunnianhimoisia määrällisiä suosituksia ympäristön ja ilmaston hyväksi, Rune Blomhoff sanoo.  

Myös Islannin ruoka-, maatalous- ja kalastusministeri korosti, että tulevien sukupolvien takia on tehtävä rohkeita päätöksiä. 

– Uusiin pohjoismaisiin ravitsemussuosituksiin tulisi suhtautua vahvana toimintakehotuksena. Perinteisten elinkeinojemme on tartuttava haasteeseen, sillä seuraava kuluttajasukupolvi painottaa ruoan ympäristövaikutuksia. Me voimme olla ja meidän pitää olla rohkeita”, ministeri Svandís Svavarsdóttir korosti.

• Seuraavien yhdeksän ravintoaineen saantisuositus tai viitearvo on muuttunut merkittävästi suositusten edelliseen laitokseen verrattuna: E-vitamiini, B6-vitamiini, folaatti, B12-vitamiini, C-vitamiini, tiamiini, kalsium, sinkki ja seleeni. 
• Palkokasvit: Käytön lisääminen on suositeltavaa ennen kaikkea ympäristösyistä. 
• Alkoholi: Koska alkoholinkäytölle ei voida asettaa turvallista kynnysarvoa, NNR 2023 -raportin suosituksena on, että kaikkien tulisi välttää alkoholin käyttöä. Mahdollisen käytön tulisi olla hyvin vähäistä. Suositus koskee myös imettäviä naisia. Rajoittavampaa suositusta (täysraittiutta) suositellaan lapsille, nuorille ja raskaana oleville naisille.  
• Viljavalmisteet: Täysjyväviljan käytön lisäämistä puoltavat sen vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Täysjyväviljaa on suositeltavaa käyttää vähintään 90 g päivässä. 
• Kasvikset, marjat ja hedelmät:  Erilaisia kasviksia, marjoja ja hedelmiä on suositeltavaa käyttää 500–800 g tai enemmän päivässä.  
• Kala: Kestävästi hoidetuista kannoista peräisin olevan kalan käytön lisäämistä puoltavat vaikutukset terveyteen ja ympäristöjalanjälkeen. Kalaa on suositeltavaa käyttää 300–450 g viikossa, mistä vähintään 200 g viikossa tulisi olla rasvaista kalaa.  
• Punainen liha: Terveyssyistä on suositeltavaa, että punaista lihaa ei käytetä enempää kuin 350 g viikossa. Jalostetun punaisen lihan käytön tulisi olla mahdollisimman vähäistä. Ympäristösyistä punaista lihaa tulisi käyttää huomattavasti vähemmän kuin 350 g viikossa. 
• Pohjoismaiset ravitsemussuositukset muodostavat tieteellisen perustan Pohjoismaiden ja Baltian maiden kansallisille ravintoaineiden saantisuosituksille ja ruokasuosituksille.  
• Pohjoismaiden välinen kansainvälinen yhteistyö on tuottanut suosituksista viisi aiempaa laitosta, joista ensimmäinen julkaistiin vuonna 1980. 
• Päättäjät, tutkijat ja opiskelijat ovat ladanneet viimeisimmän, vuonna 2012 julkaistun laitoksen yli 300 000 kertaa.