”Kestävä ruokajärjestelmä on edellytys Pohjolan vihreälle siirtymälle”

Ilmastokriisi ja luontokato ovat globaaleja ongelmia, joiden ratkaiseminen riippuu siitä, miten hyvin onnistumme siirtymään entistä kestävämpään ruokajärjestelmään tuotannosta aina kulutukseen saakka.  

Miten Pohjoismaat voivat parantaa elintarviketuotannon muutosjoustavuutta ja ruokajärjestelmämme vihreää siirtymää? Nämä olivat pääaiheet Pohjoismaiden maa- ja metsätalous-, kalastus-, vesiviljely- ja elintarvikeasiain ministerineuvoston vuotuisessa kesäkokouksessa.

– Pohjoismailla on osaamista ja resursseja, joita vaaditaan kestävien ratkaisujen kehittämiseen ja käyttöönottoon. Siksi meidän on osoitettava globaalia johtajuutta näissä asioissa, sanoi Islannin ruoka-, maatalous- ja kalastusministeri Svandís Svavarsdóttir. 

Ministerikokoukseen osallistui useita kansainvälisiä asiantuntijoita, kuten johtaja Stefanos Fotiou YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön (FAO) kestävän kehityksen toimistosta. 

– Ruokajärjestelmien kestävyyssiirtymä on edellytys sille, että saavutamme kansainväliset kestävän kehityksen tavoitteet. Työssä onnistumiseksi meidän pitää perustaa poliittiset päätökset tieteeseen. Pohjola voi osoittaa muulle maailmalle, miten vihreä siirtymä käytännössä tapahtuu, hän sanoi.

Ministerikokouksessa annettiin myös esimerkkejä vihreän siirtymän käytännön toteuttamisesta.

Ministerit käynnistivät kaksi yhteispohjoismaista kestävän meritalouden aloitetta. Niistä toinen liittyy kalatalouden kestävään arvonluontiin ja toinen ratkaisuihin, joilla yhteensovitetaan merellä tapahtuvan energiantuotannon sekä luonnonsuojelun ja kalatalouden intressejä.  

Ministerit päättivät lisäksi selvittää, miten maatalouden ja kalatalouden piiriin saataisiin houkuteltua lisää nuoria koulutuspanostuksilla ja työehtoja parantamalla.

Pohjoismaiden ministerit tekivät lisäksi poliittisen sitoumuksen ruokahävikin vähentämisestä Pohjoismaissa. 

– Ruokahävikin vähentäminen on kiistatta tärkeää mutta vaativaa työtä. Onnistuminen edellyttää koko arvoketjun tarkastelua tuotantohävikistä myymälä- ja kuluttajahävikkiin. Jäte pitää myös nähdä resurssina, jota voidaan käyttää muun muassa biokaasun valmistuksessa, sanoi Norjan maatalous- ja elintarvikeministeri Sandra Borch.

Ministerikokous järjestettiin päivä sen jälkeen, kun pohjoismaisten ravitsemussuositusten kuudes laitos oli julkistettu. 

Raportti perustuu tämänhetkiseen tutkimustietoon eri ravintoaineista ja ruoka-aineryhmistä, ja se osoittaa ensimmäistä kertaa, millainen ruoka on hyväksi sekä terveydelle että ympäristölle.

Nyt suositellaan entistä kasvipohjaisempaa ruokavaliota, kalansyönnin lisäämistä ja lihansyönnin vähentämistä.

Ministerien tehtävänä on ottaa suositukset käytäntöön kansallisesti.