Vapaaehtoistyö yhä voimissaan Pohjoismaissa
Suomessa puhutaan talkoista, kun taas norjassa ja tanskassa on käytössä käsite ”dugnad”. Kieli heijastelee yhteiskuntaa, ja talkoot ovat vain yksi esimerkki vapaaehtoistoiminnan monista muodoista. Pohjoismaissa on maailman järjestäytyneimmät yhteiskunnat, ja se selittää myös vapaaehtoistoiminnan yleisyyttä. Jonkinasteista vapaaehtoistyötä tekee 30–48 prosenttia pohjoismaalaisista. Se nostaa kaikki Pohjoismaat kymmenen kärkeen Eurostatin vertailussa, joka koskee vapaaehtoistyötä tekevien osuutta väestöstä. Vapaaehtoistyötä on vaikea mitata rahassa, mutta Ruotsissa sen arvoksi on laskettu 131 miljardia Ruotsin kruunua (2014). Norjassa summa on arviolta 75 miljardia Norjan kruunua (2017) ja Tanskassa 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. Vapaaehtoistoiminta luo siten merkittävää taloudellista lisäarvoa ja ennen kaikkea vahvistaa sosiaalista luottamusta ja yhteenkuuluvuutta.
Ruotsissa vapaaehtoistyön arvoksi on laskettu 131 miljardia Ruotsin kruunua (2014). Norjassa summa on arviolta 75 miljardia Norjan kruunua (2017) ja Tanskassa 2,7 prosenttia bruttokansantuotteesta.
Hyvänä uutisena on se, että vapaaehtoistoimintaan osallistuvien osuus on pysynyt melko vakaana. Taustalla on kuitenkin nähtävässä rakenteellisia muutoksia. Kansanliikkeen jäsenyys oli aiemmin luonteva tapa jäsentää yksilön ja kansalaisyhteiskunnan välistä suhdetta. Nykyään yleisempi osallistumisen muoto on spontaani vapaaehtoisuus. Vapaaehtoistoimintaan käytetty aika ja aktiivisuus ovat laskussa. Raportin mukaan kyse on luontevasta kehityksestä, joka heijastelee yhteiskunnan demografista, sosioekonomista ja kulttuurista kehitystä.
Järjestäytymismuotojen monipuolistuminen helpottaa itselle sopivan vapaaehtoistoiminnan löytämistä. Toiminnan sitovuuden väheneminen saattaa kuitenkin johtaa siihen, että ylimmän poliittisen tason ja ruohonjuuritason kansalaisten välinen sidos heikkenee, kun perinteiset kansanliikkeet heikkenevät. Riskinä on se, että kansalaisista tulee aktiivisten osallistujien sijasta passiivisia politiikan vastaanottajia.
Vankka ja tiivis kumppanuus kansalaisjärjestöjen kanssa on vahvuus, joka voi rikastaa pohjoismaista yhteistyötä ja yksittäisiä maita.
Pohjoismaiden ministerineuvosto pääsihteeri Paula Lehtomäki haluaakin vahvistaa kansalaisyhteiskunnan osallistamista ministerineuvoston 2030-vision toteuttamiseen.
– Vankka ja tiivis kumppanuus kansalaisjärjestöjen kanssa on vahvuus, joka voi rikastaa pohjoismaista yhteistyötä ja yksittäisiä maita, Lehtomäki sanoo.
”Vapaaehtoistyö Pohjoismaissa – uuden ajan yhteenkuuluvuutta” -raportin on laatinut Pohjoismaiden ministerineuvoston sihteeristön analyysi- ja tilastoyksikkö, ja se julkaistaan 9. kesäkuuta 2020.
