Jeppe Ernst

Harvalla säveltäjällä on yhtä selkeä ja persoonallinen ilmaisu kuin Jeppe Ernstillä. Hänen musiikkinsa kokeminen kutsuu kuulijan keskittyneeseen tilaan, jossa ihminen on keskiössä. Muusikot osallistuvat minimalistiseen, koordinoituun liikehdintään osana hienostunutta musiikillista peliä. Kokonaisuus on hillitty, eikä yksikään muusikoista ylikorosta omaa rooliaan. Materiaali on aina jäntevää, eikä yleisöä mielistellä.

Ernstin musiikissa on eksistentiaalisesti kouraisevaa yksinäisyyttä, joka kumpuaa muusikoiden välisen vuorovaikutuksen asiallisuudesta. Ernst on yksi Tanskan kiinnostavimmista säveltäjistä ja yksi harvoista, jolla on aidosti kyky toimia muutosvoimana tässä toivottomassa maailmassa.

 Niin, ja hänen musiikissaan ei siis pääsääntöisesti ole ääntä.