Melancholian 3 huonetta

Kun elokuvassa seurataan Kronstadtin sotilasakatemian poikia, taustalla on Tšetšenian sota. Sotakoulu perustettiin Venäjän presidentin asetuksella 9–15-vuotiaita orpoja varten.

Toinen päähahmo on Hadizat Gatajeva -niminen nainen, joka yrittää pelastaa lapsia Groznyin kaupungin raunioista ja Ingušian pakolaisleireiltä rajan toiselta puolelta.

Hänen perheessään on nyt 63 lasta, joiden lähes kaikkien vanhemmat venäläiset ovat surmanneet.

"Lapset näyttivät tyyniltä kuin lehdetön puu. Aivan kuin kaikki aikuisen elämään kuuluva tuska ja kaipaus, kaikki luopuminen, olisi jo eletty", kertoo ohjaaja.

"Elokuvan nimen alakuloisuutta tarkoittava melankolia-sana viittaa myös alkuperäänsä kreikan kielessä, jossa se muodostetaan kahdesta sanasta: musta ja sappi. Halusin luoda eräänlaisen triptyykin. Aioin luoda elokuvalle mieluummin musikaalisen kuin lineaarisen rakenteen. Halusin tehdä kolme osaa, joilla kullakin on eri teemat. Lopuksi leikkausvaiheessa niistä tuli kolme kaipauksen, hengittämisen ja muistamisen huonetta, joiden välissä on ovet", Honkasalo kuvailee. Hän teki käsikirjoituksen alun perin Raamatun kymmentä käskyä käsittelevää amerikkalais-eurooppalaista dokumenttia varten. Honkasalon osuus oli kahdeksas käsky: Älä sano väärää todistusta lähimmäisestäsi.

Amerikkalaiset tuottajat eivät halunneet antaa lopullista leikkausta Honkasalon tehtäväksi, joten hän vetäytyi hankkeesta ja päätti tehdä oman elokuvan eurooppalaisella rahoituksella.

"Tšetšenia oli sopiva tapahtumapaikka, sillä väärä todistus lähimmäisestä on todellisuutta sotatilanteessa. Silloin lapsille syötetään viholliskuvaa, josta tulee elinikäinen taakka ja joka siirretään melko varmasti seuraavalle sukupolvelle", Honkasalo huomauttaa.

Viime vuonna Venetsiassa ensi-iltansa saanut Melancholian 3 huonetta on voittanut merkittäviä palkintoja Tampereen, Amsterdamin, Zagrebin, Kööpenhaminan, Thessalonikin ja Prahan elokuvajuhlilla.

Ohjaaja-käsikirjoittaja: Pirjo Honkasalo

Kirjailija, elokuvaohjaaja, valokuvaaja ja tuottaja Pirjo Honkasalo nousi kansainväliseen kuuluisuuteen vuonna 1980, kun hänen ja Pekko Lehdon elokuva Tulipää valittiin Cannesin elokuvafestivaalien kilpailusarjaan. Tästä riemastuneina suomalaiset jakelivat Cannesissa vodkalla täytettyjä Molotovin cocktaileja.

Honkasalo teki Lehdon kanssa yhteistyötä myös elokuvassa Da Capo (1985). Honkasalon 1990-luvun pääteos oli Pyhän ja pahan trilogia, joka koostui kolmesta dokumenttielokuvasta: Mysterion (1991), Tanjuska ja 7 perkelettä (1993) ja Atman (1996). Vuonna 1998 hän ohjasi elokuvan Tulennielijä.

Tuottaja: Kristiina Pervilä

"Tällä kertaa ei tarvinnut tehdä valmistelutöitä kotona" Honkasalo kertoo tuottajastaan. "Kuvaaminen oli niin vaikeaa ja jopa vaarallista, että viimeisellä matkalla työskentelimme erillämme. Minä kuvasin ja Kristiina Pervilä äänitti."

Pervilä on toiminut riippumattomana tuottajana vuodesta 1988 lähtien. Hän on tuottanut ooppera- ja balettiesityksiä, elokuva- ja televisiodokumentteja sekä musiikkia ja muita esityksiä.

Pervilä toimii myös asiantuntijana European Documentary Networkissä (EDN) ja Eurodoc-koulutusohjelmissa. Hän perusti Millenium Film -yhtiön vuonna 1999.

Ohjaaja-käsikirjoittaja:

Pirjo Honkasalo

Tuottaja:

Kristiina Pervilä (Millennium Film)

Paikallinen levittäjä:

Finnkino

Kansainvälinen myynti:

Deckert Distribution