Measuring the Resilience of Nordic Global Value Chains

01.10.24 | Hanke
Unsplash
Valokuvaaja
unsplash
Globaalit arvoketjut ovat muuttaneet perusteellisesti tapaa, jolla hyödykkeitä tuotetaan. Samalla ne luovat mahdollisuuksia kasvulle ja innovoinnille, mutta altistavat Pohjoismaiden talouksia myös merkittäville riskeille. Geopoliittisen epävakauden lisääntyminen, kaupan esteet ja kriittisten raaka-aineiden saatavuushäiriöt tekevät globaaleista arvoketjuista entistä haavoittuvampia. Tämä uhkaa tuotantoa, kilpailukykyä ja taloudellista vakautta Pohjoismaissa.

Tietoja

Päivämäärät
01.10.2024 - 21.03.2026

Hankkeen tavoitteena on tuottaa uutta tilastollista näyttöä pohjoismaisten arvoketjujen häiriönsietokyvystä ja mahdollisista haavoittuvuuksista sekä tukea tulevaa poliittista päätöksentekoa, jolla vahvistetaan pohjoismaisten yritysten asemaa muuttuvassa maailmantaloudessa.

Hankkeessa tunnistetaan, mitkä toimialat ovat kaikkein alttiimpia, mistä maista ja alueista ne ovat riippuvaisia ja miten ulkomainen omistus ja monimutkaiset toimitusketjut vaikuttavat häiriönsietokykyyn. Lisäksi tarkastellaan Pohjoismaiden sisäisiä alueellisia eroja ja perehdytään syvällisemmin toisen tason (tier-2) toimittajiin, jotta voitaisiin paljastaa piileviä riskejä. Hankkeessa kehitetään viiden Pohjoismaan harmonisoitujen mikroaineistojen avulla yhteisiä menetelmiä, joilla voidaan analysoida tuonnin rakenteita, kotimaista hankintaa ja riskitekijöitä. Tähän kuuluvat yhteispohjoismaisten tietokantojen päivittäminen, tilastollisten mallien tuottaminen sekä raporttijulkaisut, jotka sisältävät toteutettavissa olevia suosituksia poliittisille päättäjille ja yrityksille.

Toteuttajina viisi pohjoismaista tilastokeskusta

Työn toteuttavat Suomen Tilastokeskus, Statistics Denmark, Statistics Norway, Statistics Sweden ja Statistics Iceland yhteistyössä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan kanssa.

Hanketta koordinoi Statistics Denmark, ja lopullista analyysia ja raportointia luotsaa Etla. 

Hanke kestää lokakuusta 2024 maaliskuuhun 2026, ja sen avulla saadaan selkeä kuva Pohjoismaiden vahvuuksista ja heikkouksista globaaleissa arvoketjuissa. Tämä mahdollistaa entistä paremmat poliittiset päätökset, huoltovarmuusstrategiat sekä pohjoismaisten toimialojen kilpailukyvyn ja kriisinkestävyyden parantamisen.