Kunniaan liittyvästä väkivallasta päästävä eroon

– Pohjoismaiden suurimpia yksilönvapauden haasteita on se, että muiden sanelemat kunniakäsitykset rajoittavat ihmisten itsemääräämisoikeutta ja tulevaisuutta. Hyvinvointivaliokunta haluaa päästä tällaisesta eroon, toteaa valiokunnan jäsen Maria Stockhaus. Taustalla on neuvoston keskiryhmän tekemä jäsenehdotus, jonka pohjalta hyvinvointivaliokunta suosittaa Pohjoismaiden hallituksille yhteistyötä kunniaan liittyvän sorron ehkäisemiseksi.
Yksilön oikeuksia loukataan
Kunniakulttuuri-käsite kattaa kulttuuriset käytännöt, jotka rajoittavat yksilönvapautta ja yksilön oikeuksia, kuten oikeutta saada opetusta, valita itse ystävänsä, harrastuksensa ja kumppaninsa sekä toteuttaa seksuaalisuuttaan. Kunniaan liittyvä sorto kohdistuu kyseiseen kulttuuriin kuuluviin ihmisiin, jotka eivät noudata ”vaatimuksia”. Sorto voi olla sekä fyysistä että henkistä väkivaltaa.
Tehokkaita toimia koskeva tieto jakoon
Käytännössä Pohjoismaiden neuvoston hyvinvointivaliokunta suosittaa Pohjoismaiden hallituksille, että ne kartuttavat ja jakavat yhdessä tietoa toimista, jotka liittyvät esimerkiksi lapsiavioliittojen, pakkoavioliittojen ja sukuelinten silpomisen ehkäisyyn sekä HLBTI-ihmisten oloihin ympäristöissä, joissa kunniakäytäntöjä ilmenee. Tiedon on määrä auttaa viranomaisia toteuttamaan tehokkaita toimenpiteitä.
Pohjoismaiden suurimpia yksilönvapauden haasteita on se, että muiden sanelemat kunniakäsitykset rajoittavat ihmisten itsemääräämisoikeutta ja tulevaisuutta. Hyvinvointivaliokunta haluaa päästä tällaisesta eroon.
Myös tasa-arvokysymys
Viranomaisilta vaaditaan mahdollisimman tehokasta varhaista puuttumista sekä parasta mahdollista apua vahingon jo tapahduttua, sanoo valiokunnan puheenjohtaja Bente Stein Mathiesen. Hän huomauttaa myös, että valiokunta on painottanut jäsenehdotukseen sisältyvää tasa-arvonäkökulmaa, joka on tärkeä osa Agenda 2030 -toimintaohjelmaa ja sen viidettä tavoitetta ”sukupuolten tasa-arvo”.