Häiriönsietokyky, kriisinkestävyys ja siviilivalmius osana aluekehittämisen ja -suunnittelun pohjoismaista yhteistyötä

Pohjoismaiden pääministerit hyväksyivät toukokuussa 2025 yhteisen julkilausuman kriisinkestävyyden vahvistamisesta ja tehokkaan siviilivalmiuden varmistamisesta. Pohjoismaiden alueministerit (MR-R) vahvistavat tarpeen priorisoida aluekehittämisen ja -suunnittelun avainalueita, jotta voisimme entisestään syventää häiriönsietokykyyn, kriisinkestävyyteen ja siviilivalmiuteen liittyvää pohjoismaista yhteistyötä. 

Pohjoismaiden yhteiskunnat ovat kokeneet viime vuosina suuria taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia muutoksia.  Meitä on koetellut pandemia, ja Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan on muuttanut lähialueemme turvallisuustilannetta dramaattisesti. Lisäksi meitä haastaa ilmastonmuutos, joka aiheuttaa luonnonkatastrofeja ja muita vakavia seurauksia yhteiskunnalle. 

Häiriönsietokyvystä, kriisinkestävyydestä ja siviilivalmiudesta on tullut yhä tärkeämpiä osatekijöitä aluekehittämisessä ja -suunnittelussa. On ratkaisevan tärkeää, että viranomaiset kansallisella – mutta myös alueellisella ja paikallisella – tasolla varmistavat yhteiskunnan jatkuvuuden, suunnittelevat varautumista ja kykenevät ennakoimaan ja hallitsemaan kriisejä sekä palautumaan niistä.  Elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan valmiudet ovat niin ikään keskeinen voimavara, kun pyrimme vahvistamaan siviilivalmiutta osana aluekehittämistä ja -suunnittelua.

Pohjoismaiden alueministerit korostavat tarvetta tunnistaa ja syventää yhteistyömuotoja näillä aloilla, jotta voisimme tukea yhteistä visiota Pohjolasta maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena. Samalla ministerit toteavat, että tämä työ on keskeistä myös aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyöohjelman 2025–2030 toteutuksessa.

Alueministerien yhteisenä tavoitteena on syventää pohjoismaista yhteistyötä erityisesti häiriönsietokyvyn, kriisinkestävyyden ja siviilivalmiuden näkökulmasta. Ministerit tähdentävät, että näiden näkökulmien tulisi olla läpileikkaavia koko yhteistyössä. He myös painottavat, että maiden välisen koordinaation vahvistaminen on keskeistä yhteiskuntien kriisinkestävyyden turvaamiseksi ja kestävän kehityksen edistämiseksi koko Pohjolassa.

Pohjoismaiden alueministerit vahvistavat yhteisen sitoumuksensa tiivistää yhteistyötä, tietämyksen kehittämistä sekä yhteistyömuotojen ja hyvien esimerkkien kehittämistä seuraavilla avainalueilla. Koordinoimalla toimia ja jakamalla kokemuksia Pohjoismaat voivat kohdata tulevat haasteet yhdessä entistä vastustuskykyisempinä.

1. Häiriönsietokyky, kriisinkestävyys ja siviilivalmius osana aluekehittämistä 

   Alueministerit näkevät lisäarvoa siitä, että Pohjoismaat tekevät aluekehittämisen alalla yhteistyötä, joka liittyy häiriönsietokykyyn, kriisinkestävyyteen ja siviilivalmiuteen. 

   Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna 2024 toteutettiin hanke, joka poiki suosituksia tämän työn edistämismahdollisuuksista. Häiriönsietokyvyn, kriisinkestävyyden ja siviilivalmiuden edistäminen kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla voi auttaa vahvistamaan sekä Pohjoismaiden kilpailukykyä että kestävää kehitystä.  

   Alueministerit korostavat, että henkisen kriisinkestävyyden merkitystä on pidettävä keskeisenä osana häiriönsietokykyyn, kriisinkestävyyteen ja siviilivalmiuteen liittyvää työtä. 

    

2. Häiriönsietokyky, kriisinkestävyys ja siviilivalmius osana alueidenkäytön suunnittelua

   Alueidenkäytön suunnittelu on perusedellytys pitkäjänteiselle ja kestävälle maankäytölle. Työssä on ratkaisevaa ottaa huomioon sekä rauhanajan kriisit että sodanuhka ja viime kädessä sota.

   Pohjoismaiden alueministerit toteavat, että Pohjoismailla on monessa suhteessa samankaltaiset olosuhteet ja haasteet ja että maankäytöllä ja alueidenkäytön suunnittelulla on keskeinen rooli yhteiskuntien häiriönsietokyvyn vahvistamisessa. Suunnitteluun sisältyvät myös rajat ylittävät ja yhteiset temaattiset kysymykset, joilla on suuri merkitys alueen tulevaisuuden kannalta.

   Alueministerit korostavat tarvetta tarttua näihin haasteisiin ja syventää edelleen yhteistyötä, joka liittyy alueidenkäytön suunnittelun mahdollisuuksiin edistää häiriönsietokykyä, kriisinkestävyyttä ja siviilivalmiutta sekä näiden näkökulmien huomioimiseen lainsäädännössä, hallinnossa ja täytäntöönpanossa.

   Alueministerit ovat lisäksi avoimia synergioille suhteessa muihin pohjoismais-balttilaisiin ja makroalueellisiin yhteistyömuotoihin, joissa alueidenkäytön suunnittelua tarkastellaan häiriönsietokyvyn, kriisinkestävyyden ja siviilivalmiuden kannalta.

    

3. Raja-alueiden ja rajakomiteoiden kokemusten hyödyntäminen kriisiaikojen vapaan liikkuvuuden kehittämiseksi

   Rajat ylittävä yhteistyö ja vapaa liikkuvuus ovat erittäin tärkeitä pohjoismaiselle yhteistyölle. Alueministerit korostavat, että on tärkeää oppia aiemmista haavoittuvuuksista ja valmistautua järjestelmällisesti mahdollisiin tuleviin kriisitilanteisiin. 

   Raja-alueet ja rajakomiteat ovat rajat ylittävään yhteistyöhön erikoistuneita toimijoita, joiden arvokasta käytännön kokemusta on hyödynnettävä.

   Ministerit tähdentävät, että näistä kokemuksista on otettava opiksi ja että pohjoismaista koordinaatiota on vahvistettava vapaan liikkuvuuden takaamiseksi myös kriisiaikoina. Rajat ylittävä yhteistyö nähdään pohjoismaisen yhteistyön peruspilarina.

Alueministerit vahvistavat vastuunsa siitä, että Pohjoismaiden kriisinkestävyyttä ja kriisivalmiutta vahvistetaan edelleen. Ministerit toteavat myös, että toimimalla yhdessä, yhtenäisinä ja vahvoina Pohjoismaat voivat rakentaa maailman kestävimmän ja integroituneimman alueen, joka pystyy kohtaamaan seuraavan vuosikymmenen haasteet vastustuskykyisenä.

Me Pohjoismaiden alueministerit aiomme

• ottaa vaarin suosituksista, jotka laaditaan henkiseen kriisinkestävyyteen keskittyvässä Suomen puheenjohtajuushankkeessa alueellisen ja paikallisen tason siviilivalmiuden kehittämiseksi.
• painottaa tarvetta vahvistaa yhdessä alueidenkäytön suunnittelun valmiuksia tulevien kriisien kohtaamiseksi sekä tukea tiiviimpää yhteistyötä näiden näkökohtien huomioimiseksi hallinnossa ja lainsäädännössä.
• tukea kriisiaikojen vapaan liikkuvuuden kehittämistä ja sitä edistäviä toimia. 

Nämä painopisteet ovat aluekehityksen ja -suunnittelun yhteistyöohjelman 2025–2030 toteutuksen mukaisia, ja niiden seurannasta vastaa aluepolitiikan virkamieskomitea (ÄK-R).