Perusopetus Ruotsissa

Jos muutat Ruotsiin kouluikäisen lapsen kanssa, ota yhteyttä lapsen tulevaan ruotsalaiseen kouluun ja selvitä, mitä asiakirjoja sinun on esitettävä kouluun ilmoittautumisen yhteydessä. Asiakirjojen on oltava joko skandinaavisilla kielillä tai englanniksi.

Lapsellasi on oikeus hänen ruotsin kielen taidoistaan riippumatta käydä Ruotsissa peruskoulun sitä luokkaa, jota muut hänen ikäisensä lapset käyvät ja joka vastaa sitä luokkatasoa, jolla hän oli kotimaassaan.

Lapset aloittavat esikoulun (förskoleklass) Ruotsissa kuusivuotiaina. Esiopetus pohjustaa koulun aloittamista.

Esiopetus kuuluu Ruotsissa kouluvelvollisuuteen, ja esikoulut toimivat usein samoissa tiloissa peruskoulujen kanssa. Peruskoulun opetussuunnitelma koskee tietyiltä osin myös esiopetusta.

Kaikilla Ruotsissa asuvilla lapsilla on oikeus ja velvollisuus saada perusopetusta kymmenen vuoden ajan. Ruotsin peruskoulu ja muut sitä vastaavat koulumuodot (erityisperuskoulu ja erityiskoulu) koostuvat esikoulusta ja yhdeksästä vuosiluokasta (1.–9. luokka). Lukuvuosi jakaantuu syys- ja kevätlukukauteen.

Valtio ohjaa kouluja ja asettaa niiden toiminnalle puitteet ja tavoitteet lakien, säännösten ja opetus- ja kurssisuunnitelmien avulla. Valtion kouluvirasto Skolverket on kansallinen kouluviranomainen, jonka tehtävänä on seurata, arvioida, kehittää ja valvoa koulutoimintaa.

Päävastuu perusopetuksen järjestämisestä on kunnilla. Peruskoulut ovat pääosin julkisrahoitteisia ja maksuttomia. Ruotsissa on sekä kunnallisia että yksityisiä peruskouluja.

Peruskoulut ovat joko kunnallisia tai yksityisiä. Useimmat koulut ovat kunnallisia, ja lapset käyvät yleensä sitä koulua, jonka lähellä he asuvat.

Pieni osa peruskoululaisista käy julkisesti rahoitetuissa yksityiskouluissa. Yksityiskoulua voi käydä kuka tahansa, ja opetuksen on vastattava kunnallisissa peruskouluissa annettavaa opetusta. Yksityiskoulut eivät ole kunnallisia, vaan ne ovat yritysten, säätiöiden tai yhdistysten omistuksessa.

Kaikki peruskoulut noudattavat samaa opetussuunnitelmaa, mutta yksityiskoulujen pedagogiset, tunnustukselliset ja muut painotukset voivat erota kunnallisten peruskoulujen painotuksista.

Yksityiskoulujen painotukset vaihtelevat. Opetuskielenä voi esimerkiksi olla englanti, tai koulussa voi olla kulttuuri- ja urheiluluokkia.

Kaikkien peruskoulun oppilaiden tulee suorittaa lakisääteinen työelämään tutustumisjakso peruskoulun kahdeksannella ja/tai yhdeksännellä luokalla. Työelämään tutustumisen (prao, praktisk arbetslivsorientering) tarkoituksena on antaa nuorille kosketus käytännön työelämään.

Lisätietoja peruskoulusta saat Ruotsin kouluvirastosta tai ruotsalaisesta asuinkunnastasi.

Joissain Pohjoismaissa on oppivelvollisuus, mutta Ruotsissa on kouluvelvollisuus. Oppilaalla on siis velvollisuus osallistua koulun tiloissa annettavaan opetukseen, ellei hänellä ole pätevää syytä olla osallistumatta siihen.

Lukuvuosi jakaantuu kahteen lukukauteen: syys- ja kevätlukukauteen.

Kouluvelvollisuus alkaa syyslukukauden alkaessa sinä kalenterivuonna, jolloin lapsi täyttää kuusi vuotta.

Kouluvelvollisuus päättyy yleensä kymmenennen kouluvuoden päättyessä. Jos lapsi käy erityiskoulua, kouluvelvollisuus päättyy lapsen yhdennentoista kouluvuoden päättyessä.

Kaikilla yleisen kouluvelvollisuuden piiriin kuuluvilla lapsilla on oikeus maksuttomaan perusopetukseen.

Vanhemmat voivat Ruotsissa ilmoittaa lapsensa mihin tahansa asuinkunnan kouluun. Joissain päin Ruotsia on tehty paikallisia sopimuksia, joiden nojalla koulun voi vapaasti valita koko läänin alueelta.

Lapsi voi siis mennä muuhunkin kuin oman kunnan- tai kaupunginosansa kouluun. Oppilaspaikkoja jaettaessa etusijalla ovat kuitenkin ne oppilaat, jotka asuvat kyseisen koulun lähellä. Tätä kutsutaan läheisyysperiaatteeksi (närhetsprincipen).

Kunnan on otettava huomioon oppilaspaikkaa hakevan perheen toiveet sekä läheisyysperiaate, mutta lapsi ei ole automaattisesti oikeutettu oppilaspaikkaan jossain tietyssä koulussa.

Valittavana on sekä kunnallisia että yksityisiä kouluja. Joissain yksityiskouluissa oppilaspaikkaa voi joutua jonottamaan useamman vuoden. Yksityiskoulut vastaavat oppilasvalinnoistaan itse omien valintamenettelyjensä mukaisesti.

Utbildningsinfo.se-sivustosta selviää, mistä kouluista voit hakea oppilaspaikkaa.

Ota yhteyttä tulevaan ruotsalaiseen asuinkuntaasi ja selvitä, miten voit ilmoittaa lapsesi haluamaasi kouluun Ruotsissa.

Jos lapsi asuu Ruotsissa vain vähän aikaa tai jos hänen on jostain muusta syystä perusteltua käydä kansainvälistä koulua, hän voi hakea johonkin Kouluasioiden valvontaviraston (Skolinspektionen) hyväksymään kansainväliseen kouluun.

Hyväksymisen edellytyksenä on, että kansainvälisessä koulussa annettava opetus on rinnastettavissa ruotsalaisen peruskoulun oppimäärään.

Ruotsin peruskouluissa käytetään kuusiportaista arvosana-asteikkoa A–F. Arvosanat A–E ovat hyväksyttyjä, ja F on hylätty.

Peruskoulun 6.–9. luokkien oppilaat saavat kunkin lukukauden päätteeksi arvosanat (terminsbetyg) niissä oppiaineissa, joissa he ovat saaneet opetusta. Oppilas saa arvosanan kaikista niistä aineista, joissa hän on saanut opetusta. Rehtori voi päättää koulukohtaisesti, että arvosanat annetaan 4. luokalta alkaen.

Peruskoulun 9. luokan oppilaat saavat kevätlukukauden päättyessä peruskoulun päättötodistuksen. Toisen asteen koulutukseen haetaan päättötodistuksen arvosanojen perusteella.

Erityisperuskoulussa oppilaalle annetaan arvosanat, jos lapsi tai hänen huoltajansa toivoo sitä. Erityiskoulujen oppilaat saavat arvosanat 7.–10. luokalla.

Peruskoulujen luokkajaossa on pieniä Pohjoismaiden välisiä eroja. Taulukosta ilmenee, miten vuosiluokat on numeroitu eri Pohjoismaissa. Sulkeissa olevat vuosiluokat ovat vapaaehtoisia.

Vuosiluokka 0 tarkoittaa esikoulua, jota seuraa 9–10 vuoden mittainen peruskoulu.

Ruotsi            Tanska                Suomi           Islanti         Norja          Ikä

     0                     0                      (0)                 1                  1                 6

     1                       1                      1                    2                  2                 7

     2                      2                       2                   3                  3                 8

     3                      3                       3                   4                  4                 9

     4                      4                       4                   5                  5                10

     5                      5                       5                   6                  6                11

     6                      6                       6                   7                  7                12

     7                      7                       7                   8                  8                13

     8                      8                       8                   9                  9                14

     9                      9                       9                  10                10               15

     -                    (10)                   (10)                 -                   -               16

Jos oppilaan huoltajan äidinkieli on muu kuin ruotsi, oppilaalla on oikeus saada äidinkielen opetusta kyseisessä kielessä, mikäli kieltä puhutaan kotona päivittäin, mikäli oppilaalla on kyseisen kielen perustaidot ja mikäli kunnassa on vähintään viisi oppilasta, jotka toivovat kyseisen kielen opetusta.

Jos huoltajan äidinkieli on kansallinen vähemmistökieli, oppilaalle on tarjottava äidinkielen opetusta, vaikka kyseistä kieltä ei puhuttaisikaan kotona päivittäin ja vaikka kunnassa ei olisikaan vähintään viittä kyseisen kielen opetusta tarvitsevaa oppilasta.

Ruotsin kansalliset vähemmistökielet ovat suomi, meänkieli (Tornionlaakson suomi), saame (saamen kielet), romani chib ja jiddiš.

Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta koostuu Ruotsissa iltapäiväkerhoista, avoimesta vapaa-ajantoiminnasta ja pedagogisesta hoivatoiminnasta. Lapsi voi osallistua aamu- ja iltapäivätoimintaan kuusivuotiaasta alkaen. Osallistumisoikeus päättyy kevätlukukauden loppuun sinä vuonna, jolloin lapsi täyttää 13 vuotta.

Ruotsissa on sekä kunnallisia että yksityisiä iltapäiväkerhoja (fritidshem). Yksityiset iltapäiväkerhot voivat olla osakeyhtiön, uskonyhteisön, rahaston tai osuuskunnan ylläpitämiä.

Aamu- ja iltapäivätoiminnan järjestäminen ja paikkojen jakaminen on kuntien vastuulla. Kunnat myös myöntävät toimiluvan yksityisille iltapäiväkerhoille, joiden tulee noudattaa pitkälti samoja sääntöjä kuin kunnallisten iltapäiväkerhojen. Kunnalla on vastuu kunnassa toimivien yksityisten iltapäiväkerhojen valvonnasta.

Aamu- ja iltapäivätoimintaa on tarjolla ennen koulupäivän alkua ja koulupäivän jälkeen, mikä helpottaa vanhempien työssäkäyntiä ja opiskelua. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistumisesta peritään yleensä maksu.

Toiminta tapahtuu useimmiten koulun tiloissa ja koulun johdolla.

Vammaiset oppilaat tai oppilaat, joilla on pitkä koulumatka, voivat olla tietyissä tapauksissa oikeutettuja maksuttomaan koulukuljetukseen. Kysy lisätietoja asuinkunnastasi.