Tuki apuvälineisiin sekä palvelut toimintarajoitteisille Suomessa

Tietoa toimintarajoitteisille Suomessa
Pohjoismainen sosiaaliturvasopimus turvaa palvelut toimintarajoitteiselle henkilölle, joka haluaa muuttaa toiseen Pohjoismaahan. Tämä artikkeli käsittelee toimintarajoitteisten oikeuksia eri palveluihin ja tukiin Suomessa.

Toimintarajoitteisten elämää tuetaan Suomessa monin tavoin. Alta löydät tietoa muuttoon ja asumiseen, avustajiin ja apuvälineisiin, lääkkeisiin, ajoneuvoon, työllistymiseen ja tukiin liittyen. Lisäksi käsitellään apuvälineiden, lääkkeiden ja opaskoirien maahantuontia sekä sosiaalihuollon toiminnasta tai päätöksistä valittamista.

Muutto ja asuminen

Pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen 9. artiklan mukaisesti vastuussa olevien viranomaisten tulee auttaa toimintarajoitteisia henkilöitä muutossa. Paikallisten viranomaisten vastuulla on huolehtia siitä, että toimintarajoitteisen henkilön muutto voidaan toteuttaa, mikäli

  • henkilö muuttaa omasta vapaasta tahdostaan,
  • henkilöllä on erityisiä siteitä maahan, johon hän aikoo muuttaa sekä
  • arvioidaan, että henkilön elämäntilanne paranee uudessa maassa.

Jos toimintarajoitteinen henkilö itse arvioi muuton parantavan hänen elämäntilannettaan, tämä on itsessään vahva peruste sille, että muutto tulee toteuttaa. Ota yhteyttä kotikuntaasi saadaksesi apua muutossa. Mainitse tarvittaessa pohjoismaisen sosiaalipalvelusopimuksen 9. artikla. Suomen kuntien yhteystiedot löytyvät Kuntaliiton sivuilta.

Lisätietoja toimintarajoitteisena elämisestä Suomessa löydät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaispalvelujen käsikirjasta.

Yleisesti asumista Suomessa käsitellään osiossa Asuminen Suomessa.

Asunnot ja palveluasuminen toimintarajoitteisille

Joissakin kunnissa toimintarajoitteisia henkilöitä varten tarjolla on ns. vammaisasuntoja. Asunnon saaminen riippuu paljolti siitä, mihin kuntaan toimintarajoitteinen muuttaa, sekä siitä, millaisessa asunnossa muuttajan on mahdollista asua.

Asumisessa toimintarajoitteisen henkilön kohdalla on otettava huomioon, että Suomessa kunnan on huolehdittava tiettyjen sosiaalipalveluiden toteutumisesta määrärahoista riippumatta eli kunnalla on niiden osalta erityinen järjestämisvelvollisuus.

Vammaispalvelulain 8 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vaikeasti toimintarajoitteiselle henkilölle muun muassa palveluasuminen, jos henkilö vammansa tai sairautensa vuoksi välttämättä tarvitsee palvelua suoriutuakseen tavanomaisista elämän toiminnoista. Kuitenkaan tämä ei koske laitoshoidossa olevia henkilöitä.

Muuttoa koskevista asioista on hyvä ottaa yhteyttä uuteen kotikuntaan, josta saa tietoa juuri kyseisen kunnan toimintarajoitteisten asuntotilanteesta. Tarvittaessa voit pyytää myös nykyisen kotikuntasi viranomaisia ottamaan yhteyttä tulevaan kotikuntaasi.

Avustaja, koira ja apuvälineet

Monet toimintarajoitteiset tarvitsevat avustajaa saadakseen arkensa sujumaan. Tämä koskee luonnollisesti myös matkustamista ja muuttoa.

Henkilökohtainen avustaja

Mikäli henkilö muuttaa pysyvästi toiseen Pohjoismaahan, haetaan uudesta kotikunnasta tukea henkilökohtaista avustajaa varten. Asian käsittelyaika saattaa olla pitkä, joten uuteen kotikuntaan on tärkeää ottaa yhteyttä hyvissä ajoin.

Jos kyse on lyhyemmästä vierailusta toiseen Pohjoismaahan, kotikunta myöntää vain erityisistä syistä tukea henkilökohtaisen avustajan matkaan. Lyhyempään matkaan tai pitempiaikaisiin, enintään kuusi kuukautta kestäviin opintoihin lähtömaan kotikunta myöntää vain harvoissa tapauksissa korvausta henkilökohtaisen avustajan käytöstä. Korvausmahdollisuuksista on tällöin kysyttävä omalta kotikunnalta.

Opaskoira

Suomen laissa ei ole erillisiä ohjeita opaskoirien tuonnista Suomeen, vaan opaskoiriin pätevät samat säännöt kuin muihin koiriin. Koirien tuontiin liittyvät säännöt on käsitelty sivulla Matkustaminen koira kanssa Suomeen.

Apuvälineet

Jos asut tai työskentelet Suomessa, saat tarvitsemasi apuvälineet samalla tavalla kuin Suomessa vakinaisesti asuvat.

Jos oleskelet tilapäisesti Suomessa, saat oleskeluajalle lääketieteellisesti välttämättömän apuvälineen samalla tavalla ja hinnalla kuin Suomessa vakinaisesti asuvat, kun esität eurooppalaisen sairaanhoitokortin, passin tai henkilöllisyystodistuksen.

Jos kyseessä on väliaikainen oleskelu Suomessa, kuten loma tai vierailu sukulaisten luona, apuvälineet saa viedä Pohjoismaasta toiseen.

Mistä voin hakea apuvälineitä?

Apuvälinepalveluiden järjestämiseen osallistuu Suomessa useita eri toimijoita.

  • Päävastuu apuvälinepalvelujen järjestämisessä on kunnilla ja kuntayhtymillä.
  • Terveydenhuolto järjestää lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelut.
  • Sosiaalitoimi tai vammaispalvelut voi myöntää taloudellista tukea henkilölle asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvien välineiden ja laitteiden hankkimisesta hänelle aiheutuviin kohtuullisiin kustannuksiin.
  • Opetustoimi järjestää koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet.
Mistä voin löytää hakemukset ja lisätietoa vaatimuksista?

Terveyskylän Kuntoutumistalo-sivuille on koottu apuvälinepalveluihin ja apuvälineisiin liittyvää tietoa. Lisäksi sivuilta löytyy tietoa julkisten palveluiden ja vakuutusyhtiöiden järjestämisvastuista sekä palveluista ulkomaille tai ulkomailta muutettaessa.

Lisäksi Kela, työvoimahallinto, Valtiokonttori sekä vakuutus- ja työeläkelaitokset kustantavat vastuullaan olevat apuvälinepalvelut. Kelan kautta voi saada vain niin sanottuja vaativia apuvälineitä. Vaativia apuvälineitä ovat esimerkiksi tekniset erityislaitteet, kuten lukutelevisio, piste- ja isonäytöt sekä tietokoneet. Suomessa apuvälinepalvelut ovat asiakkaalle yleensä maksuttomia.

Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Vammaispalvelujen käsikirjaan on koottu tietoa apuvälineistä.

Jos et sairauden tai vamman vuoksi selviydy työssäsi tai opinnoissasi ilman henkilökohtaisia apuvälineitä, Kela voi hankkia sinulle tarvitsemasi apuvälineet ja vastata niiden käytön opastuksesta ja huollosta.

Auto

Toimintarajoitteisen henkilön käytössä olevan auton maahantuontia koskevat samat säännöt kuin muidenkin autojen maahantuontia. Auton maahantuontia käsitellään osiossa Ajoneuvo Suomessa.

Ajoneuvovero

Toimintarajoitteiset henkilöt voivat saada vapautuksen ajoneuvoveron perusverosta ilman hakemusta, jos ajoneuvorekisterissä on merkintä autoverolain 50 tai 51 §:ssä tarkoitetusta autoveron palautuksesta. Jos henkilöllä on liikkumisesteisen pysäköintitunnus, voi hän saada vapautuksen hakemuksen perusteella.

Vapautusta on haettava uudelleen aina autoa vaihdettaessa sekä pysäköintitunnuksen voimassaoloajan umpeuduttua. Vapautus ajoneuvoveron perusverosta voidaan myöntää saman henkilön vamman perusteella vain yhdestä ajoneuvosta kerrallaan. Hakemuksen vireille tulosta huolimatta ajoneuvovero on maksettava eräpäivänä. Jos hakemus hyväksytään, maksettu vero palautetaan. Lisätietoja Traficomin verkkosivuilta.

Autoveron palautus tai huojennus

Autoverolain 51 §:n perusteella voidaan Suomessa ensi kertaa rekisteröitävästä autosta palauttaa toimintarajoitteiselle henkilölle auton hintaan sisältyvä autovero joko kokonaan tai osittain. Palautusta myönnetään hakijan vamman laadun ja vaikeuden perusteella ja tuelle on määritelty enimmäisraja. Vamman laadun ja vaikeusasteen määrittää aina lääkäri.

Autoveroa voidaan joissakin tapauksissa palauttaa toimintarajoitteen perusteella myös niin sanottuna veronhuojennuksena. Tulli voi myöntää autoverosta huojennusta autoverolain 50§:n perusteella. Tällöin vero voidaan erityisen painavista syistä palauttaa joko kokonaan tai kohtuulliseksi katsottu osa siitä. Veronhuojennuksena autoveroa on palautettu esim. vanhemmille, joille auto on vaikeasti toimintarajoitteisen lapsen kuljetuksen vuoksi tarpeellinen.

Tuki auton hankintaan

Vammaispalvelulain perusteella voidaan myöntää tukea käytetyn tai uuden auton hankintaan. Korvausta voi saada puolet autosta aiheutuvista todellisista kustannuksista. Vähennyksenä otetaan huomioon autoveronpalautus sekä vanhasta autosta saatava hyvitys sekä muu mahdollinen tuki autoon. Tukea auton hankintaan voi hakea vaikkei olisi saanut autoveronpalautusta.

Liikenne- ja tapaturmavakuutuslakien mukaan tukea auton hankintaan voi saada vain työssä käyvä vaikeasti toimintarajoitteinen henkilö.

Auton muutostyöt

Vammaispalvelulain perusteella korvataan vamman vaatimat välttämättömät muutostyöt vakiomalliseen autoon (ajohallintalaitteet, ohjaustehostin, kääntyvä istuin, pyörätuolin nostolaite). Muutostyöt korvataan täysimääräisesti, kuitenkin määrärahojen puitteissa, koska kysymyksessä ei ole niin kutsuttu subjektiivinen oikeus. Vammaispalvelulain nojalla voidaan korvata myös puolet kustannuksista, jotka aiheutuvat auton käyttöä helpottavista laitteista.

Myös liikenne- ja tapaturmavakuutusyhtiöt korvaavat auton muutostöistä aiheutuvia kustannuksia. Kysy lisää omalta vakuutusyhtiöltäsi.

Liikkumisesteisen pysäköintitunnus

Ajovarma myöntää vaikeasti toimintarajoitteiselle henkilölle tai toimintarajoitteisen henkilön kuljettamista varten liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen. Tunnusta haetaan Ajovarman palvelupisteessä tai sähköisesti Traficomin asiontipalvelussa.

Alennus liikennevakuutukseen

Jotkin vakuutusyhtiöt tarjoavat toimintarajoitteisille alennusta liikennevakuutuksesta. Tarkista asia omasta vakuutusyhtiöstäsi. 

Vamman tai sairauden vaikutus työllistymiseen

Jos tarvitset vamman tai sairauden takia muutoksia tai erityisjärjestelyjä työhösi, voit saada apua TE-toimiston tai kuntakokeilun asiantuntijalta. Asiantuntija auttaa, kun tarvitset tietoa mahdollisuuksista saada työtä ja säilyttää työpaikkasi vammasta tai sairaudesta huolimatta.

Myös työnantaja voi saada TE-toimistolta työolosuhteiden järjestelytukea, jotta voit vamman tai sairauden kanssa pysyä vanhassa työpaikassasi tai aloittaa uudessa työpaikassa.

Lue lisää Työmarkkinatorilta.

Kelan vammaistuet ja tulkkauspalvelu

Kansaneläkelaitos (Kela) myöntää vammaisetuuslain perusteella vammaistukia, joiden tarkoituksena on tukea Suomessa asuvan vammaisen tai pitkäaikaisesti sairaan henkilön selviytymistä jokapäiväisessä elämässä, osallistumista työhön tai opiskeluun sekä hänen toimintakykynsä ylläpitämistä, hänen kotona asumistaan, kuntoutustaan ja hoitoaan. Lisäksi Kela tukee kuulovammaisia, kuulonäkövammaisia tai puhevammaisia henkilöiltä tulkkauspalvelulla.

Lue lisää Kelan sivuilta.

Vaihto-opiskelu

Korkeakouluvaihtoon lähtevä opiskelija tai korkeakoulun henkilökuntaan kuuluva, jolla on vamma, sairaus, oppimisvaikeus tai muu erityistarve voi saada ylimääräistä taloudellista tukea osallistuakseen kansainväliseen vaihtoon. Esteettömyystuki on tarkoitettu esimerkiksi esteettömään asumiseen, liikkumiseen tai opiskeluun liittyviin järjestelyihin, kuten oppimateriaaleihin.

Lääkkeet

Pohjoismaat ovat osana Schengenin sopimusta sitoutuneet väljiin lääkkeiden henkilökohtaista maahantuontia koskeviin sääntöihin. Pääsäännön mukaan Pohjoismaista saa tuoda lääkkeitä omaan henkilökohtaiseen käyttöönsä korkeintaan yhden vuoden käyttöä vastaavan määrän.

Valittaminen

Jos sosiaalihuollon asiakas ei ole tyytyväinen saamaansa palveluun, apuun, hoitoon tai kohteluun, hän voi

  • ottaa yhteyttä päätöksen tehneen toimiston päällikköön
  • ottaa yhteyttä sosiaaliasiamieheen
  • tehdä muistutuksen kohtelusta sosiaalihuollon yksikön vastuuhenkilölle tai sosiaalihuollon johtavalle viranhaltijalle
  • tehdä kantelun valvovalle viranomaiselle eli aluehallintovirastolle, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Joissain tapauksissa aluehallintovirasto voi siirtää kantelun käsiteltäväksi Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviraan.

Sosiaalihuollon palveluita ja toimeentulotukea hakevilla on oikeus saada perusteltu päätös kirjallisesti. Päätöksessä kerrotaan, miten siihen voi hakea muutosta. Sosiaalihuollon viranhaltijan päätökseen voi tehdä oikaisuvaatimuksen kunnan sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Etuuksia myöntävien laitosten, kuten Kelan tai vakuutusyhtiön, tekemiin päätöksiin tyytymättömät voivat hakea muutosta päätöksiin ensimmäisenä muutoksenhakuasteina toimivilta Sosiaali- ja terveysministeriön muutoksenhakulautakunnilta.

Kunnan toimielimen (esimerkiksi sosiaalilautakunnan) päätökseen on oikeus hakea muutosta hallinto-oikeudelta valittamalla 30 päivän kuluessa. 

Oikeusasiamiehelle tai oikeuskanslerille voi tehdä kantelun, jos epäilee, että viranomainen tai virkamies ei ole noudattanut lakia tai täyttänyt velvollisuuksiaan. Oikeusasiamies tai oikeuskansleri eivät kuitenkaan voi muuttaa tai kumota viranomaisten aiemmin tekemiä hallintopäätöksiä. He voivat antaa muistutuksen, huomautuksen, varoituksen viranhaltijalle tai käynnistää rikoksen esitutkinnan.

Lisätietoja

Ota yhteyttä viranomaiseen
Kysy Info Pohjolalta

Jos sinulla on kysymyksiä, tai jos olet kohdannut ongelmia toisessa Pohjoismaassa, voit täyttää yhteydenottolomakkeemme.

HUOM! Jos kysymyksesi koskee hakemusten käsittelyä, tietyn etuuden hakemista tai muuta henkilökohtaista kysymystä, ole yhteydessä suoraan vastaavaan viranomaiseen.

Info Pohjola on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvontapalvelu. Annamme tietoa ja neuvomme muuttamiseen, työskentelyyn, opiskeluun, tukijärjestelmiin ja yrityksen perustamiseen liittyvissä kysymyksissä.