10 painopistealuetta

Uuden tiedon tuottaminen on tärkeää tulevaisuustaitojen kehittämiseksi. Pohjoismaisessa tutkimusyhteistyössä pyritään lisäämään tutkimuksen yhteiskunnallista merkitystä ja tuottamaan kansainvälisesti kaikkein tasokkainta uutta tietoa. Tavoitteena on edistää Pohjolan kehittymistä johtavaksi kansainväliseksi tutkimusalueeksi. Yhteistyötä luotsaa pohjoismainen NordForsk-laitos, joka rahoittaa suuria monitieteisiä hankehakuja eri aloilla. Aloista voidaan mainita ilmasto, ympäristö, maatalous, terveys, työelämä, koulutus ja tutkimusinfrastruktuuri. Ne ovat kaikki aiheita, joista Pohjoismaat kaipaavat lisätietoja lyhyellä ja pitkällä aikavälillä ja joihin liittyvä pohjoismainen yhteistyö voi vahvistaa kansallista ja pohjoismaista politiikkaa.

Uutta tietoa tuottamalla yhteistyö auttaa kehittämään pohjoismaisia hyvinvointiyhteiskuntia ja Pohjoismaiden elinkeinoelämän kansainvälistä kilpailukykyä. 

Tutkimukset osoittavat, että yksi tärkeimmistä huono-osaisia lapsia ja nuoria suojaavista tekijöistä on koulutus sekä varhainen monialainen puuttuminen. Pohjoismaat ovat yhdistäneet voimansa ratkoakseen yhteiskuntiemme vaikeita haasteita. Ne liittyvät myös huono-osaisten lasten hyvinvointiin sekä koulutukseen, joka toimii lähtökohtana hyvälle aikuiselämälle. Haaste on yhteispohjoismainen, joten hyviä ratkaisujakin on etsittävä yhdessä. Osaratkaisuna on entistä varhaisempi ja vahvempi monialainen yhteistyö. Hyvän pohjoismaisen, monialaisen ja moniammatillisen yhteistyön tunnusmerkkinä on luottamus ja keskittyminen yhteisiin tavoitteisiin. Tässä tapauksessa tavoitteena on saada kaikki lapset ja nuoret mukaan taustasta riippumatta, ja tavoitteeseen pyritään tukemalla varhaisia, monialaisia ja osallistavia toimenpiteitä koulutusjärjestelmässä.

Koulutusalan pohjoismaisen yhteistyön tärkeänä tavoitteena on kaikkien mahdollisuus jatkuvaan oppimiseen. Tavoite koskee kaikkea koulutusta, oppimista ja elinikäistä ammattitaidon kehittämistä osana varsinaista koulutusjärjestelmää, aikuis- ja täydennyskoulutusta sekä työelämää. Jatkuvaan oppimiseen liittyvässä pohjoismaisessa yhteistyössä on kaksi keskeistä toimijaa: Nordplus Aikuiskoulutus ja Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL). Nordplus Aikuiskoulutus on aikuisten oppimiseen ja jatkuvaan oppimiseen keskittyvä Pohjoismaiden ministerineuvoston sektoriohjelma. Ohjelmasta tuetaan oppilaitosten ja muiden toimijoiden välistä yhteistyötä ja vaihtotoimintaa Pohjoismaissa ja Baltian maissa. NVL taas on pohjoismainen verkosto-organisaatio, jotka edistää aikuisten oppimiseen liittyvän politiikan kehittämistä ja osaamisen kehittämistä. NVL keskittyy toiminnassaan muun muassa osaamisen tunnustamiseen, validoinnin laatuun ja ohjaukseen, digiosallisuuteen, kestävään kehitykseen, neuvontaan, työelämässä ja työelämää varten tapahtuvaan oppimiseen, aikuiskouluttajien osaamisen kehittämiseen sekä kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen aikuisten oppimisen keinoin.

Koulutusjärjestelmän tulee antaa oppilaille ja opiskelijoille valmiuksia elämään, jossa he ovat aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä. Innovoinnin tarkoituksena on löytää resursseja, menetelmiä ja mahdollisuuksia uusien ideoiden kehittämiseen. Ideoista taas on tarkoitus jalostaa käytännön ratkaisuja, jotka luovat lisäarvoa käyttäjille. Pohjoismaiden ministerineuvosto on siksi toistuvasti pyrkinyt vahvistamaan yrittäjyyskulttuuria ja luomaan koulutuksen, tutkimuksen ja innovoinnin välisiä yhtymäkohtia Pohjoismaissa. Työssä on muun muassa kehitetty yrittäjyyskasvatukselle pohjoismaisia osaamistavoitteita ja opetusperiaatteita, ja Pohjoismaiden viisi johtavaa teknillistä yliopistoa (Nordic Five Tech) tekee alalla tiivistä yhteistyötä. Yhteistyö antaa opiskelijoille mahdollisuuden hyödyntää kaikkien viiden yliopiston opintotarjontaa.

.

Demokratia on yhteiskuntamme perusta. Pidämme sitä usein selviönä ja unohdamme helposti, että kaikki eivät jaa omaa kokemuspohjaamme tai demokratiakäsitystämme. Siksi on tärkeää, että jatkamme koko ajan oman demokratiaosaamisemme kehittämistä. Se tapahtuu tukemalla koulutussektorin kykyä kohdata yhteiskunnallisia haasteita ja konflikteja demokratian keinoin sekä ehkäistä eriarvoisuuden ja väkivaltaisten ääriliikkeiden kehittymistä. Lisäksi on tärkeää edistää keskinäistä luottamusta, empatiaa ja yhteishenkeä koulujen arjessa. Pohjoismaiden koulutus- ja tutkimusministerineuvostolla on DIS-verkosto, joka koostuu alan pohjoismaisista asiantuntijoista. Se toimii foorumina, jolla jaetaan tietoa ajankohtaisesta kansallisesta työstä. Aiheet liittyvät demokratian edistämiseen ja koulutukseen, eriarvoistumisen ja väkivaltaisen ekstremismin ehkäisyyn sekä koulujen yhteishengen vahvistamismahdollisuuksiin. Verkosto järjestää myös seminaareja.

Digitaalinen ja tekninen kehitys on kiivastahtista, ja se luo useita yhteiskunnallisia mahdollisuuksia. Samalla syntyy useita ongelmia, joihin on varauduttava. Tärkeänä tehtävänä onkin varmistaa se, että lapsilla ja nuorilla on tarvittavat edellytykset selvitä epävakaassa, digitalisoituvassa ja automatisoituvassa yhteiskunnassa. Koulutus on tässä työssä keskeisellä sijalla. Nordic C.R.A.F.T. (Creating Really Advanced Creative Thinkers) on hanke, jonka tavoitteena on kehittää tärkeimpiä 21. vuosisadan taitoja: yhteistyötä, ongelmanratkaisua ja innovatiivisuutta, kriittistä ajattelua, viestintää sekä ohjelmoinnillista ajattelua. Hankkeesta saadut kokemukset osoittavat, että tekniikkaa hyödyntävä innovatiivinen opetusmalli auttaa motivoimaan oppijoita. Samalla kehittyy opettajien osaaminen siitä, miten oppilaita ohjataan toimimaan tiedon aktiivisina tuottajina ja välittäjinä. Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NVL) keskittyy digitalisaatioon ja yhteiskunnan digimurrokseen kahden verkoston kautta. Niistä toisen teemana on digiosallisuus, ja siinä etsitään keinoja digitaalisen kuilun ylittämiseen ja digiosallisuuteen liittyvän tietoisuuden lisäämiseen. Toinen taas keskittyy työelämän digitalisaatioon ja edistää digiosaamisen kehitystä.

Pohjoismaiden ministerineuvoston ”Sukupolvi 2030” -ohjelma tukee Pohjoismaita YK:n 17 kestävyystavoitteen toteuttamisessa ja painottaa lasten ja nuorten asemaa muutosvoimina nyt ja tulevaisuudessa. Koulutusalalla keskitytään siihen, että Pohjola olisi maailman kärkeä neljännen tavoitteen (”hyvä koulutus) ja erityisesti osatavoitteen 4.7 (”maailmankansalaisuus”) toteuttamisessa. Pohjoismaat pyrkivät tunnistamaan parhaat menetelmät tavoitteen 4.7 edistämiseksi koulutusjärjestelmässä.

Kieliyhteistyö lisää tietämystä Pohjoismaiden yhteiskuntia ylläpitävistä kielistä, viittomakielistä ja kansallisista vähemmistökielistä. Yhteistyöllä vahvistetaan skandinaavisten naapurikielten (norja, ruotsi ja tanska) keskinäistä ymmärtämistä. Huomiota kiinnitetään myös kielen ja kulttuurin välisiin yhteyksiin, ja keskiössä ovat lasten ja nuorten kielenkäyttö ja kieliasenteet. Ajankohtaisena aiheena on Pohjoismaiden kielten tuleva kehitys englannin, uuden tekniikan sekä vuorovaikutteisten sosiaalisen median kanavien vaikutuksesta.

Kielen ja kulttuurin hyvä ymmärtäminen vahvistaa pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Samalla se kasvattaa naapurimaassa opiskeluun tai työskentelyyn liittyvää kiinnostusta ja motivaatiota. Viestintänäkökulmasta liikkuvuuspanostukset ja kielipanostukset ovat näin ollen vuorovaikutuksessa keskenään.

Pohjoismaiden ministerineuvoston Nordplus- ja Nordic Master -tukiohjelmat lisäävät osaltaan koulutusalan liikkuvuutta. Niiden kirjo ulottuu koululaisten lyhyistä vaihtojaksoista intensiivikursseihin, korkeakouluopiskelijoiden täysimittaisiin opinto-ohjelmiin sekä aikuisten oppimiseen liittyvään toimintaan. Pohjoismaiset ohjelmat edistävät myös opettajien liikkuvuutta ja sitä kautta verkostoitumista sekä pienten tai suurten kehityshankkeiden toteuttamista. Liikkuvuus on Pohjoismaille keskeinen painopistealue. Keskinäinen oppiminen ja rajat ylittävä kokemustenvaihto on jo sinänsä järkevää, mutta liikkuvuus auttaa myös vahvistamaan kielen ja kulttuurin ymmärtämistä sekä pohjoismaista yhteenkuuluvuutta. Liikkuvuustoiminta vahvistaa niin ikään kansainvälisyysosaamista.   

Pohjoismainen liikkuvuus on poliittinen painopistealue. Maiden on pyrittävä poistamaan mahdollisimman suuri osa esteistä, jotka haittaavat toisessa Pohjoismaassa opiskelua tai työskentelyä. Tämän vuoksi Pohjoismaat haluavat vahvistaa tutkintojen ja ammattipätevyyden vastavuoroista tunnustamista kaikilla tasoilla. Lähtökohtana on, että tutkinnon suorittaminen yhdessä Pohjoismaassa ei rajoittaisi kenenkään pohjoismaalaisen mahdollisuuksia hakeutua opintoihin tai töihin toiseen Pohjoismaahan. Pohjoismaiden opetus- ja tutkimusministerit allekirjoittivat vuonna 2022 uudistetun julistuksen, joka koskee korkea-asteen tutkintojen automaattista tunnustamista (Reykjavikin julistus).