Koulutus Pohjoismaissa
Koulutus on Pohjoismaiden ministerineuvostolle keskeinen painopistealue, ja yhteistyö kattaa koko koulutuspolun varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen.
Pohjoismaiden koulutusjärjestelmät ovat kansallisia, mutta niitä kehitetään tiiviissä yhteistyössä, joka perustuu järjestelmälliseen tiedon- ja kokemustenvaihtoon. Tältä sivulta voit lukea lisää pohjoismaisen koulutusyhteistyön painopistealueista.
15 painopistealuetta, jotka ovat luonteenomaisia Pohjoismaiden koulutuspolitiikalle
VARHAISKASVATUS
- Sosiaalisen eriarvoisuuden vähentäminen – Kaikille lapsille on tarjottava inklusiivista, pedagogista ja tasokasta varhaiskasvatusta.
- Laadukkuus – Kaikille lapsille on tarjottava turvallinen, virikkeinen ja tasa-arvoinen oppimisympäristö, jossa työhönsä sitoutuneet ja hyvin koulutetut varhaiskasvattajat tukevat heidän kehitystään, oppimistaan ja hyvinvointiaan joka päivä.
- Hyvinvointi – Kaikkien lasten tulisi tuntea turvallisuutta ja kokea olevansa tervetulleita ja osallisia myönteisessä ympäristössä, jossa he viihtyvät, kehittyvät ja uskaltavat leikkiä sekä oppia yhdessä muiden kanssa.
PERUSKOULU
- Perustaidot – Pohjoismaiden yhteisenä haasteena on lukemisen, kirjoittamisen ja matematiikan oppimistulosten heikkeneminen. Siksi näihin taitoihin on syytä panostaa.
- Hyvinvointi ja digitalisaatio – Miten koulut voivat ehkäistä haasteita ja vahvistaa oppilaiden digitaalista resilienssiä tuen ja digiosaamisen avulla.
- Demokratia aktiivisen kansalaisuuden edistäjänä – Koulujen tulisi antaa lapsille ja nuorille riittävät tiedot, taidot ja arvot, joiden avulla he voivat osallistua demokratiaan aktiivisesti, kriittisesti ja vastuullisesti.
TOISEN ASTEEN KOULUTUS
- Hyvinvointi ja tuki matkan varrella – Tarjotaan hyviä oppimisympäristöjä, tiivistä seurantaa ja hyvää opinto-ohjausta, jotta entistä useammat nuoret läpäisisivät koulutuksen – myös ne, jotka ovat vaarassa jäädä koulunkäynnin ja työelämän ulkopuolelle.
- Yhteiskunnan tarpeita vastaava koulutus – Tarjontaa kehitetään työmarkkinoiden tarpeiden mukaisesti muun muassa lisäämällä kiinnostusta ammatilliseen koulutukseen ja ammattialoihin, joilla tarvitaan lisää päteviä työntekijöitä.
- Opiskelijaliikkuvuus ja vapaa liikkuvuus Pohjoismaissa – Toisen asteen koulutuksen tulisi lisätä nuorten tietämystä ja kokemuksia Pohjoismaista. Nuorten tulisi voida liikkua ja opiskella Pohjoismaissa yli koulu- ja maarajojen.
KORKEAKOULUTUS
- Opiskelijaliikkuvuus – Pohjoismaissa panostetaan poliittisesti siihen, että opiskelijoiden olisi helppo suorittaa tutkinto kokonaan tai osittain toisessa Pohjoismaissa.
- Pohjoismainen kokemustenvaihto – Oppilaitokset jakavat kokemuksia käymällä jatkuvaa keskustelua esimerkiksi akateemisesta vapaudesta, tekoälyn vaikutuksista ja vastuullisesta kansainvälisestä yhteistyöstä.
- Yhteiset haasteet – Esimerkiksi opiskelijoiden houkuttelu suurten kaupunkien ulkopuolisiin oppilaitoksiin ja heidän kiinnittymisensä opintoihin.
AIKUISKOULUTUS
- Elinikäistä oppimista kaikille – Aikuisilla tulisi olla mahdollisuus kehittyä ja hankkia osaamista läpi elämän.
- Työelämän murros – Koulutustarjontaa kehitetään yhteistyössä työmarkkinoiden kanssa, ja koulutuksia voi suorittaa joustavasti myös muun muassa työpaikoilla tapahtuvana oppimisena.
- Tulevaisuuden taidot ja osallistaminen – Aikuiskoulutuksen tulee tukea työvoiman vihreää ja digitaalista siirtymää. Samalla sen tulee torjua syrjäytymistä ja vahvistaa perustaitoja ja digiosaamista, jotta kaikki voisivat osallistua yhteiskunta- ja työelämään.
Koulutus-, tutkimus- ja kielialalla on ratkaiseva asema yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemisessa, mutta mikään maa ei voi ratkaista haasteita yksin.
Lue lisää
Varhaiskasvatus on Pohjoismaissa keskeinen osa lapsen kehitystä ja yhteiskunnan hyvinvointimallia.
Varhaiskasvatus on myös tärkeä sosiaalisen osallisuuden kehittäjä, joka luo kohtaamispaikkoja eri taustoista tuleville lapsille ja auttaa vahvistamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Maahanmuuttajataustaisille lapsille varhaiskasvatus on usein avain kielen oppimiseen sekä yhteiskunnallisten normien ja arvojen ymmärtämiseen.
Varhaiskasvatus on keskeinen osa Pohjoismaiden hyvinvointijärjestelmää. Sillä on suuri vaikutus yksilön kehitykseen, perheiden edellytyksiin ja yhteiskunnan pitkän aikavälin kestävyyteen.
Pohjoismaisessa varhaiskasvatusyhteistyössä korostetaan muun muassa laatua, osallisuutta ja hyvinvointia.
Lue lisää:
TIETOKANTA: Skandinaavista tutkimusta varhaiskasvatuksesta (Nordic Database on ECEC)
HANKE: Tutkimushanke varhaiskasvatuksesta tulevaisuusinvestointina (2024)
Pohjoismaiden perusopetukselle on ominaista vahva arvopohja, laadukkuus ja osallistava lähestymistapa. Järjestelmät perustuvat yhdenvertaisuuteen, saavutettavuuteen ja lapsen etuun.
Opettajilla on korkea koulutustaso ja hyvät työehdot, mikä tukee opetuksen ammattimaisuutta ja koulun vakautta.
Osallisuus on keskeinen vahvuus. Pohjoismaiset koulut pyrkivät aktiivisesti vastaamaan oppilaiden erilaisiin tarpeisiin ja tarjoavat tukea opiskelijaterveydenhuollon, erityisopetuksen ja muiden resurssien avulla.
Julkinen rahoitus ja kansalliset opetussuunnitelmat tarjoavat selkeät tavoitteet ja varmistavat yhteisen laatutason.
Demokratiakasvatus on tärkeää. Oppilaita kannustetaan osallistumaan heitä koskeviin päätöksiin, mikä vahvistaa heidän vastuuntuntoaan ja osallistumismahdollisuuksiaan.
Pohjoismaisessa yhteistyössä keskitytään muun muassa perustaitoihin, hyvinvointiin, demokratiaan, digitalisaatioon sekä heikossa asemassa olevien lasten ja nuorten koulutukseen.
Lue lisää:
OHJELMA: Nordplus Junior
VERKOSTO: Pohjoismaiden ministerineuvoston alaisuudessa toimiva DIS-verkosto (Democracy, Inclusion and Cohesion) koostuu pohjoismaisista asiantuntijoista. Verkoston uusi toimeksianto tuli voimaan vuonna 2025. Vuoden 2024 DIS-raportissa luodaan katsaus verkoston toimintaan, jolla on edistetty demokratiaa Pohjoismaiden kouluissa.
RAPORTTI: Northern lights on Civic and Citizenship Education
RAPORTTI: Participation is protection – embedding children’s rights in Nordic crisis governance Pohjoismaisen hyvinvointikeskuksen englanninkielinen raportti siitä, miten Pohjoismaat voivat yksin ja yhdessä vahvistaa lasten osallistumisoikeutta.
HANKE: Nordforskin hanke, joka tukee lapsia ja nuoria pandemian jälkeisessä Pohjolassa
Pohjoismaisen toisen asteen koulutuksen perusperiaatteita ovat yhtäläiset mahdollisuudet, laaja oppiainevalikoima sekä henkilökohtaiset ja ammatilliset kehitysmahdollisuudet. Hyvinvointi ja hyvät oppimisympäristöt vaikuttavat ratkaisevasti siihen, että oppilaat voivat hankkia jatkokoulutuksessa tai työelämässä tarvitsemaansa osaamista ja kehittää sitä.
Pohjoismaisessa yhteistyössä keskitytään hyvinvointiin ja koulutuksen läpäisyyn erityisesti NEET-ryhmään (Not in Education, Employment or Training) kuuluvien nuorten keskuudessa. Futureproofing VET in the Nordics -aloite on valottanut nuorten koulutusvalintoihin vaikuttavia seikkoja sekä toimia, joilla nuoria nuoret saadaan kiinnittymään ammatilliseen koulutukseen.
Hyvä ohjaus vahvistaa nuorten kykyä tehdä tietoisia koulutusvalintoja ja suunnistaa toisen asteen opinnoissaan. Pohjoismainen yhteistyö helpottaa opinto- ja uraohjauspalveluita tarjoavien organisaatioiden sekä koulutusportaalien välistä kokemustenvaihtoa ja verkostoitumista.
Pohjoismaisessa koulutusyhteistyössä painotetaan myös koulutustarjonnan sovittamista työmarkkinoiden tarpeisiin erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla, kuten luonnontieteissä ja tekniikassa (STEM).
Sopimus lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta pohjoismaisesta koulutusyhteistyöstä tuli voimaan vuonna 2008, ja sen tavoitteena on vahvistaa liikkuvuutta ja yhteistyötä Pohjoismaissa. Sopimuksen ansiosta oppilaat voivat hakea toisessa Pohjoismaassa sijaitsevaan lukioon samoilla ehdoilla kuin kyseisen maan kansalaiset.
Lue lisää:
SOPIMUS: Sopimus lukioita ja ammatillisia oppilaitoksia koskevasta koulutusyhteistyöstä
OHJELMA: Nordplus Junior
HANKE: Futureproofing VET in the Nordics
HANKE: NLL NEET (Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti)
Pohjoismaissa panostetaan poliittisesti siihen, että opiskelijoiden olisi helppo suorittaa koko tutkinto tai osa siitä toisessa Pohjoismaissa. Pohjoismaat tekevätkin tiivistä yhteistyötä, joka liittyy tutkintojen ja ammattipätevyyksien vastavuoroiseen tunnustamiseen kaikilla tasoilla. Lisäksi ne tukevat Pohjoismaiden ja Baltian maiden opinto-ohjaus- ja koulutusportaalien välistä yhteistyötä. Vuonna 2022 Pohjoismaiden ministerit allekirjoittivat Reykjavikin julistuksen korkeakoulututkintojen automaattisesta tunnustamisesta.
Pohjoismaiden välillä on paljon yhtäläisyyksiä korkeakoulutuksen järjestämisessä ja toteuttamisessa sekä alan haasteissa. Pohjoismainen yhteistyö onkin tärkeää myös kokemusten vaihtamiseksi. Lisäksi se mahdollistaa yhteistyön tiivistämisen monilla osa-alueilla ja vahvistaa siten Pohjolaa alueena. Korkea-asteen koulutuksen pohjoismaisia sidosryhmiä ovat muun muassa Pohjoismainen yliopistoyhteistyö (NUS), Nordic Five Tech ja NORDTEK.
SOPIMUS: Sopimus pääsystä korkeampaan koulutukseen
SOPIMUS: Reykjavikin julistus
OHJELMA: Nordplus Korkeakoulutus
VERKOSTO: Nordic recognition information centers (NORRIC)
TOIMINTA: Rahoitushaku (NordForsk) Nordic-Baltic education systems and 21st century challenges
RAPORTTI: Higher Education beyond major urban areas in the Nordics
Elinikäinen oppiminen on keskeinen pohjoismainen arvo ja pohjoismaisen yhteistyön tärkeä tavoite. Aikuisilla tulisi olla mahdollisuus kehittää potentiaaliaan ja hankkia taitoja, joita tarvitaan nopeasti muuttuvilla työmarkkinoilla.
Alan työtä tukevat erityisesti Nordplus Aikuiskoulutus -ohjelma, joka edistää Pohjoismaiden ja Baltian maiden koulutusalan yhteistyötä, sekä Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NLL), joka kehittää politiikkaa ja käytäntöjä temaattisten verkostojen avulla. NLL tukee aikuisten oppimista seuraavilla osa-alueilla: jatko- ja täydennyskoulutus, aikaisemmin hankitun osaamisen arviointi, perustaidot (PIAAC-verkosto), digitaalinen osallisuus ja osaamisen joustava kehittäminen työelämässä.
Pohjoismaiden ministerineuvoston Tulevaisuuden osaamistarpeet -aloite tuottaa analyysejä vaatimuksista, joita vihreä ja digitaalinen siirtymä, väestönkehitys ja globaali kilpailu asettavat työvoimalle. Futureproofing VET in the Nordics -hankkeessa keskitytään niin ikään ammattitaitoisen työvoiman puutteeseen ja siihen, miten nykyistä useampia nuoria voidaan motivoida valitsemaan ammatillinen koulutus ja edistämään vihreää siirtymää.
Alan ohjelmista, verkostoista ja nykyisistä panostuksista saa yleiskuvan tästä:
OHJELMA: Nordplus Aikuiskoulutus
OHJELMA: Aikuisten oppimisen pohjoismainen verkosto (NLL)
VERKOSTO: Pohjoismaiden ja Baltian maiden PIAAC-verkosto
ALOITE: Tulevaisuuden osaamistarpeet
Hyödyllisiä linkkejä:
Nordplus: Tukea pohjoismaiseen koulutusyhteistyöhön. Pohjoismaiden suurin koulutusohjelma tukee liikkuvuutta, verkostoja ja hankkeita Pohjoismaissa ja Baltian maissa – varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Info Pohjola – apunasi muutossa, työssä ja opiskelussa Pohjoismaissa. Info Pohjolasta saa tietoa Pohjoismaiden koulutusjärjestelmistä, opintotuesta, opiskelijavalinnoista ja arvosanojen muuntamisesta.
Pohjoismainen lapsi- ja nuorisoyhteistyön komitea (NORDBUK).
NORDBUK on Pohjoismaiden ministerineuvoston neuvoa-antava ja koordinoiva elin lapsi- ja nuorisoalalla.
