Climate Adaptation Programme
Toimenpiteiden koordinointi on välttämätöntä, jotta yhteiskunnallista varautumista voitaisiin vahvistaa ja pitkän aikavälin kriisinkestävyyttä edistää yli maa- ja sektorirajojen. Sopeutuminen on integroitava olennaisiin politiikan ja alueidenkäytön suunnittelun osa-alueisiin, kuten ilmastonmuutoksen hillintään, pelastuspalveluun ja kestävän kehityksen tavoitteisiin, jotta voitaisiin välttää tavoiteristiriidat ja maksimoida synergiat.
Ilmastonmuutokseen sopeutumisen ohjelma edustaa strategista murrosta, jossa sopeutuminen nähdään yhtenä kestävän kehityksen pääpilareista. Ohjelma toimii tietämyksen jakamisen foorumina, joka helpottaa ilmastonmuutokseen ja luontokatoon liittyvien yhteisten haasteiden ratkaisemista pohjoismaisessa kontekstissa. Yhteistyöhön perustuvien lähestymistapojen ja yhteisten toimien avulla Pohjoismaat voivat vahvistaa kykyään vastata maiden yhteisiin haasteisiin, kuten sään ääri-ilmiöihin, luontokatoon ja ekosysteemihäiriöihin.
Painopistealueet
– Keskitytään nykyistä enemmän rajat ylittäviin ilmastoriskeihin, jotta niihin liittyvä ymmärrys lisääntyisi ja katastrofivalmiuteen sekä ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyvä yhteistyö vahvistuisi.
– Parannetaan mahdollisuuksia rahoittaa ilmastonmuutokseen sopeutumista helpottamalla tiedonsaantia ja luomalla kannustimia uusille yhteisötoimijoille.
– Vahvistetaan ymmärrystä siitä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa pohjoismaisiin ekosysteemeihin, ja keskitytään päättäjiin sekä suojelualueita hoitaviin tahoihin.
– Edistetään tietojen keruuta ja yhteiskäyttöä ilmastonmuutoksen vaikutusten ja sopeutumistoimenpiteiden arvioimiseksi.
– Vahvistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen pohjoismaista yhteistyötä perustamalla foorumi, joka helpottaa vuoropuhelua, tietämyksen jakamista ja verkostoitumista.
Ohjelma tukee päätöksentekijöitä kaikilla tasoilla – kansallisella, alueellisella ja paikallisella – sekä yksityisen sektorin toimijoita ja yhteisöjen sidosryhmiä. Ohjelma keskittyy yhteisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin ja edistää siten suoraan visiota, jonka mukaan Pohjolasta tulee ilmastokestävä vuoteen 2030 mennessä.
